Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Yrittäjä, näin verotuksesi muuttuu ensi vuonna

Yrittäjäsanomat uutisoi verotuksesta lokakuussa . Vuosi 2018 tuo tullessaan lisää muutoksia. Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon 1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa. Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle. Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat. Valtion talousarvion 2018 verolait Ansiotuloverotus Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa. Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta. Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään. Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin. Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon. Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia. Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia. Kiinteistöveron ylärajan korotukset Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea. Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin. Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa. pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi