Itsenäisyyspäivä sai korkeimman kaiun – juhla herkisti ja osoitti mihin kaikkeen pieni kaupunki taipuu

Kankaanpään kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa koettiin, miten tärkeää on yhteisöllisyys ja omavaraisuus.

Kankaanpään kaupungin itsenäisyyspäivänjuhlaan osallistui noin 100 juhlijaa.

6.12.2022 16:12

Iloa, herkistymistä ja kunnioitusta ilman ylisanoja. Monella kuulijalla oli pitkin matkaa pala kurkussa, kun monipuolinen esiintyjäkaarti tarjoili parastaan Kankaanpään kaupungin itsenäisyyspäivän juhlissa.

Kiitosta sai myös Keskustan koulun ruokasali, jonka ravitsemus työntekijät Noora Bergmark ja Tiina Ritakorpi olivat valjastaneet sinivalkoiseen tunnelmaan. Avara sali sai noin satapäisen kuulijajoukon kurottamaan yläilmoihin tunneryöppyjen koetellessa.

Sirpa Saunajoki ja Maritta Uusitalo tunnelmoivat Korsutöpinän solisteina. Kokoonpanossa vaikuttavat myös Jari Renvall, Markku Salo ja Heino Nieminen.

Korsutöpinän Sillanpään hymni, Elämää juoksuhaudoissa ja Pienet kukkivat kummut veivät kuulijat taistelujen tuoksinaan ja Heino Niemisen käsissä sahan sointi vain syvensi tunnelmaa.

Niin haikeasti soi saha. Tunnelmaan johdatteli KOrsutöpinän Heino Nieminen.

Oleellisena juhlassa kajahtivat myös musiikkiopiston Lieriäiset-lapsikuoron äänet, kun Jean Sibeliuksen Finlandiaa yleisö kuunteli seisaaltaan. Suomi-fiiliksista Lieriäiset saattelivat Vain hieman rauhaa -laulun sanoin myös Ukrainan lasten maailmaan. Onko rauha muka liikaa toivottu? Kuulolla havahtumassa olisi saanut olla ison naapurimaan johtajakin.

”Vain hieman rauhaa, niin lapset säästyisivät kyyneliltä.”

Lieriäisten solisteina lauloivat Maria Manner, Matilda Pirttikangas sekä Uusi unelmia -laulussa entiset lieriäiset Martta Nieminen ja Aliina Pirttikangas.

Säestyksestä ja kuoron johtamisesta vastasivat Kaisa Kulhua ja Maria Pirttikangas Musiikkiopistosta.

Lapsikuoro Lieriäiset sai kuulijat herkistymään opettajiensa Kaisa Kulhuan ja Maria Pirttikankaan johdolla.

Juhlapuheet vakuuttivat sanomallaan yleisön. Kaupunginjohtaja Mika Hatanpää viittasi puheessaan niin aamupäivän sankarihaudoilla käyntiin kuin Ukrainassa tapahtuviin kauheuksiin. Sinivalkoiset kynttilät ikkunoillamme ja Maamme-laulu kertovat sukupolvelta toiselle siirtyvästä kiitollisuudesta ja kunnioituksesta.

”Tunnen suurta kiitollisuutta rintamalla ja kotirintamalla taiteilleille”, Hatanpää totesi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Uusitalo laajensi itsenäisyytemme voimavaroiksi omavaraisuuden ja huoltovarmuuden. Ruoan, lämmön ja läheisyyden itsestäänselvyyttä on koeteltu, joten itsenäisyys on jopa aiempaa merkityksellisempää. Korona koetteli omalla tavallaan yhteisöjä, mutta nyt myös Ukrainan sota ulottuu perusarvoihimme ja perustarpeisiimme.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Uusitalo puhui sukupolvien jatkumosta, sisusta, omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta.

”Syntynyt tilanne muistuttaa meitä omavaraisuuden tärkeydestä.”

Perhe toimii kokoavana voimana, mutta entä jos sen ja sukupolvien ketjun voimaa ei ole tukena?

”Yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Kunnioitetaan toisiamme ja autetaan avuntarvitsijoita. Jokainen voi auttaa”, Uusitalo korosti.

Niin ruoantuotanto, energiantuotanto kuin nettiyhteyksien toimiminen on varmistettava osana itsenäisen Suomen huoltovarmuutta.

”Se vaatii myös tinkimistä jostain”, Uusitalo muistutti.

Tässä epävarmuuden ajassa sen enempää ruoan kuin lämmön ja läheisyyden merkitystä ei voi väheksyä. Aina ei ole ollut helppoa, mutta sisulle ja yhteistyölle on käyttöä Uusitalon mukaan jatkossakin.

Ihmiselossa itsenäisyyden sanomaa vie Uusitalon mukaan hienosti eteenpäin ikimuistoiset lapsille järjestetyt itsenäisyysjuhlat kaupungintalolla. Uusitalo siteerasi myös pääministeri Sanna Marinin vastaanotolla vierailleen poikansa kiteytystä itsenäisyydestä.

”Meillä on oma maa, saamme päättää asioistamme ja meillä on oma ruoantuotanto.”

Ville-Valtteri Väliviita soitti trumpetilla M. Turusen sävellyksen Sunnuntain.

Omavaraisuutta juhlassa huokui myös esiintyjäkaarti. Nousevat tähdet Sanni Kujansuu huilusoolollaan, Fanni Ruuhimäki pianistina sekä Ville-Valtteri Väliviita trumpetillaan muistuttivat, miten tärkeää työtä omassa musiikkiopistossa tehdään. JO kakkukahvituksen aikana Sjömannin veljekset Veeti ja Ville taituroivat haitareillaan tunnelmaa.

Jenni Långin upea ääni sai yleisön herkistymään Vaari-vainaan kannel -laululla.

Kun tilaisuuden lopussa Janni Långin ääni kajahti ja kuulijat syventyivät Vaari-vainaan kannel -laulun sanoihin ei ollut enää mitään tehtävissä. Kyyneleet saivat luvan tulla. Kauan se pala ehti kurkussa olla, mutta kun lopuksi Maamme-laulua noustiin seisten laulamaan Långin ja Lieriäisten johdolla, oltiinkin jo nauttimassa itsenäisyydestä ilon kautta. Sellaista se on – elämä.

Uutista päivitetty 7.12. klo 12.57 Fannin sukunimi on Ruuhimäki, ei Ruuhikorpi.

Tiina Ritakorpi ja Noora Bergmark olivat loihtineet Keskustan koulun ruokasalin juhlavaan kuntoon pieniä yksityiskohtia myöten.

Juhlayleisö sai nauttia monipuolisesta kulttuurista syvällisistä juhlapuheista. Keskustan koulun ruokasali taipui hienosti juhlatilaksi.

Maria Pirttikankaan, vasemmalla, johdolla ja Kaisa Kulhuan, takana, säestyksellä Lieriäiset lauloivat koskettavasti unelmista. Sooloista vastasivat Aliina Pirttikangas ja Martta Nieminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos