Honkajoen viimeisen talvisodan veteraanin sotaretki kesti viisi vuotta

Toivo Ylipeltola on Satakunnan vanhin sotaveraani ja Honkajoen viimeinen talvisodan veteraani. Tällä viikolla 103 vuotta täyttävä mies viihtyy hoivakodissa.

Toivo Ylipeltolan kotialbumi
Honkajoen viimeisen talvisodan veteraanin sotaretki kesti viisi vuotta

Toivo Ylipeltola suoritti 440 vuorokautta kestäneen asepalveluksensa Riihimäellä, missä hänet koulutettiin muun muassa ratsurialiupseeriksi. Ylipeltola kotiutui armeijasta vuosi ennen Talvisotaa.

Pekka Söderlund

Kun Toivo Ylipeltola syntyi Honkajoelle 18. marraskuuta 1914, maailma oli täysin toisenlainen kuin nykyään. Ensimmäinen maailmansota oli juuri syttynyt ja Suomi oli osa Venäjää.

Maailman mullistukset eivät kuitenkaan Honkajoen Vahonkylällä paljon näkyneet, vaan kuusilapsiseen maa- ja metsätilallisen perheeseen syntynyt Ylipeltola sai elää normaalin lapsuuden. Kävi neljä luokkaa kansakoulua ja osallistui perheen maatilan töihin heti kun ikää oli sen verran että työnteko onnistui.

Lapsuus- ja nuoruusvuosien jälkeen Ylipeltola sai käskyn astua sotaväkeen 5. tammikuuta 1936. Riihimäellä 3. Kenttätykistörykmentissä suoritetun asevelvollisuusajan, 440 vuorokautta, päätteeksi hän kotiutui alikersanttina. Hän oli saanut ratsurialiupseerin ja rehumestarin koulutuksen.

Pekka Söderlund
Ylipeltola muutti hoivakotiin viime keväänä.

Ylipeltola muutti hoivakotiin viime keväänä.

Ylipeltola palasi armeijasta kotiin, mutta pitkään ei mies ehtinyt siviilielämästä nauttimaan. Vuoden siviilielämän jälkeen tuli lähtö talvisotaan. Hevoskoulutuksen saaneena Ylipeltola komennettiin tykistön valjakkoaliupseeriksi. Hän osallistui taisteluihin Näykkijärvellä ja Viipurinlahdella.

Hengenlähtö oli lähellä useastikin. Kerran omat meinasivat ampua Ylipeltolan, joka oli autokuljetuksen mukana matkalla pois etulinjasta kun auto juuttui kiinni. Pimeässä metsässä miehet yrittivät irrottaa autoa, kun Ylipeltola havaitsi sivustalla liikettä. Hän käski miesten suojautua ja lähti itse selvittämään, ketä pimeässä metsässä liikkuu.

Liikkeellä ollut suomalaisten partio luuli tiellä auton ympärillä olevia sotilaita vihollisiksi ja olivat ampua Ylipeltolan. Viime hetkellä joku partion jäsenistä oli tunnistanut honkajokelaisen sotilaan ja kireäksi mennyt tilanne laukesti. Toisella kertaa Ylipeltola sai kutsun oman kylän miehen asemiin korvikkeelle. Hän ei kuitenkaan ehtinyt jäämään, vaan jatkoi matkaansa. Hetkeä myöhemmin tykistökeskitys iski suoraan korvikkeella olleen joukon asemiin ja tuttu kylän mies kaatui.

Jatkosotaan lähdettäessä Ylipeltola oli kersantti ja saanut koulutuksen tulenjohtoon tähystäjäaliupseeriksi. Hän osallistui taisteluihin Hangon motilla, Äänisellä, Riskan lohkolla ja Viipurinlahdella.

Tykistön tulenjohtueen työ oli vaarallista ja mieshukka oli kovaa. Menetysten takia vartiovuorot pyörivät tiuhaan. Toivo Ylipeltola oli omien laskujensa mukaan ollut talvi- ja jatkosodassa vartiossa noin 3600 tuntia.

Jatkosodan kiperimmät paikat honkajokelainen koki kesällä 1944 Hiitolan Kilpolansaaressa. Tuolloin perääntymisvaiheessa jokainen tulenjohtoupseeri oli kaatunut, joten kersantti Ylipeltola johti neljän vuorokauden ajan patterin tulta.

Toivo Ylipeltolan kotialbumi
Tulenjohtue toukokuussa 1942. Toivo Ylipeltola kuvassa alarivissä vasemmalla.

Tulenjohtue toukokuussa 1942. Toivo Ylipeltola kuvassa alarivissä vasemmalla.

Jatkosodan jälkeen Ylipeltola ylennettiin ylikersantiksi ja tarjottiin armeijasta töitä. Hän kuitenkin päätti jatkaa maatilan viljelyä, ollen sukutilan kuudes isäntä.

Aktiivisena maatilan isäntänä Toivo Ylipeltola lähti 1950-luvun alussa käymään Pielavedellä maatalousnäyttelyssä. Siellä hänen huomionsa kiinnittyi erääseen Elvi-nimiseen tyttöön. Muiden ihastellessa tytön taluttamaa sonnia, Ylipeltola ei saanut silmiään irti tytöstä. Romanssihan siitä kehkeytyi ja naimaton isäntä oli löytänyt tilalleen emännän. Pari vihittiin heinäkuussa 1953. Perheeseen syntyi kuusi lasta, joista aikoinaan yksi pojista, Jaakko, jäi viljelemään sukutilaa Toivo ja Elvi Ylipeltolan muuttaessa Honkajoen keskustaan.

Kovakuntoinen entinen maatilan isäntä hoiti vanhustentalon talonmiehen tehtäviä vielä vuosien ajan, vaikka periaatteessa hän jäikin maatilalta suoraan eläkkeelle 66-vuotiaana.

Toivo Ylipeltolan kotialbumi
Talvisodasta juuri kotiutunut Toivo Ylipeltola Porin keskustassa.

Talvisodasta juuri kotiutunut Toivo Ylipeltola Porin keskustassa.

Toivo Ylipeltola asui vielä viime keväänä yksin rivitaloasunnossa Honkajoen keskustassa. Elvi-vaimo kuoli kymmenkunta vuotta sitten. Tammikuussa hän totesi, että yksin asuminen oli turvatonta, eikä hän pärjäisi enää kotona kotihoidon turvin. Hän itse allekirjoitti hakemuksen, joka Anja-tyttären avustuksella täytettiin Honkajoen palvelukotiin, minne hän muutti toukokuun alussa.

Pirteä 102-vuotias sotaveteraani kotiutui palvelutaloon nopeasti. Erityisesti muutto vanhasta palvelutalosta täysin uuteen Villa Rauhalan hoivakotiin oli Ylipeltolan mieleen.

Kaikki meni hyvin, kunnes kolme viikkoa sitten mies kaatui ja reisiluu murtui. Vuosikymmenien kova fyysinen työ jätti kuitenkin jälkensä. Ensi lauantaina 103 vuotta täyttävä Ylipeltola on ikäisekseen kovassa kunnossa, joten leikkauksen jälkeen toipuminen on ollut nopeaa. Ylipeltola ei jäänyt sairaalaan, vaan palasi hoivakotiin omaan huoneeseensa.

Toivo Ylipeltolan kotialbumi
Välirauhan aikana maatilan poika ehti osallistumaan myös peltotöihin.

Välirauhan aikana maatilan poika ehti osallistumaan myös peltotöihin.

Vaikka vuodet ovat tehneet tehtävänsä ja viime viikkojen raskaat ajat jättäneet jälkensä, Toivo Ylipeltola oli haastatteluhetkellä pirteä talvi- ja jatkosodan veteraani. Kuulo on heikentynyt, mutta sekään ei ole mikään ihme miehen palveltua viisi vuotta sodassa tykistössä.

Jutussa on hyödynnetty Esa Kiviojan vuonna 2014 Honkajoen Jouluun tekemää Toivo Ylipeltolan 100-vuotishaastattelua.


Kommentit (2)

  • Mikko Lehmusperä

    Hieno artikkeli. 🙂

  • Hilkka Kontto

    Toivo on isäni Aarnen veli, joten Toivo on setäni.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: