Isto Laaksonen

Sata vuotta sitten maata uhkasi nälänhätä. Venäjän vallankumous aiheutti valtakunnassa, jonka osa Suomi edelleen oli, kaaoksen. Kuljetukset, kauppa ja hallinto halvaantuivat. Suomi oli riippuvainen Venäjän viljasta, eikä sitä enää saatu entiseen tapaan.

Yhteiskunta oli muuttumassa monella tavalla ja tuolloin katsottiin tarpeelliseksi perustaa myös maatalousväestön etuja ajava järjestö: syntyi Maataloustuottajain keskusliitto. Oleellista oli, että kyseessä ei ollut työnantajajärjestö, vaan mukaan haluttiin omaa työtään tekevien viljelijöiden lisäksi myös maata omistamaton maatalousväestö.

Sääntöjen mukaan tuottajajärjestön tuli "valvoa maataloustuottajain etuja yhteiskuntataloudellisella ja kunnallisella alalla, sovitella maataloudessa sattuvia työriitoja sekä edistää sellaisten parannusten aikaansaamista maataloustyöväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa turvatuksi ja viihtyy ammatissaan".

Lypsyllä kesällä 1940. Pohjois-Satakunnassa on perinteisesti ollut vahvaa maidontuotantoa. Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseo.

Lypsyllä kesällä 1940. Pohjois-Satakunnassa on perinteisesti ollut vahvaa maidontuotantoa. Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseo.

MTK-Kankaanpää perustettiin 17.6.1917 ja satavuotisjuhliaan viettävät tänä vuonna seudulla myös Jämijärven ja Lavian paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistyksillä ei ole palkattua henkilökuntaa, mutta ne pyrkivät olemaan mukana oman kunnan maa- ja metsätalouteen liittyvissä asioissa kuten kaavoituksessa.

–Pidämme esillä oman elinkeinomme näkökulmaa ympäröivään yhteiskuntaan, sanoo MTK-Kankaanpään puheenjohtaja Antero Kaappa.

Yhdistys järjestää koulutusta esimerkiksi EU-asioissa ja tekee virkistysmatkoja teatteriin.

Kankaanpään yhdistyksen jäsenmäärä on maatilojen vähenemisen vuoksi laskusuunnassa, mutta koko maan jäsenmäärä puolestaan kasvussa sen jälkeen kun metsänhoitoyhdistykset ja niiden jäsenet liittyivät MTK:oon. Metsätalous ja sen edunvalvonta tuli mukaan MTK:n toimintaan jo 1920-luvulla, mutta sen tärkeyttä on viime vuosina korostettu.

Juurikkaan nostoa 1930-luvulla. Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseo.

Juurikkaan nostoa 1930-luvulla. Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseo.

Vaikka tilojen määrä todennäköisesti edelleen laskee, ei MTK:ssa ripotella tuhkaa päälleen, vaan katsotaan avoimin silmin tulevaisuuteen. Kotimaan alhaiset tuottajahinnat ja vahvasti keskittyneen kaupan määräävä asema ovat lisänneet intoa viennin edistämiseen. Suomalaisilla puhtailla tuotteilla on maailmalla hyvä maine ja "superfood"-tyyppiset suuntaukset lisäävät mahdollisuuksiamme. Mustikalla on mahtava maine ja suomalaista kauraa pidetään maailman parhaana.

Satakunnassakin on esimerkkejä uusista maataloustuotteista, joille hyvinkin on tilausta maailmalla. Maakunnassa valmistetaan jo esimerkiksi hamppurouhetta ja ruusunterälehtihilloa. Tärkeitä ovat myös maaseudun uudet elinkeinot kuten bioyrittäjyys ja maatilamatkailu.

Heinäkuorman saattoi tehdä myös rekeen. Kuva 1920–1930-luvulta. Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseo.

Heinäkuorman saattoi tehdä myös rekeen. Kuva 1920–1930-luvulta. Kuva: Niilo Santaharju, Kankaanpään kaupunginmuseo.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: