Kaupallinen yhteistyö

Raskaan raudan kosmopoliitit Euroopasta ja Japanista haukkovat henkeään Rentin pihamaalla. Kauppa käy metsän keskellä: valittavana miljoonien koneet

Suomalainen Honkajoen Rentti sai maailmanmerkki Case Construction -edustuksen ja konekauppa metsän keskellä käy todella kuumana.

Joonas Salli
Raskaan raudan kosmopoliitit Euroopasta ja Japanista haukkovat henkeään Rentin pihamaalla. Kauppa käy metsän keskellä: valittavana miljoonien koneet
Juha Leivo 46, toimitusjohtaja, Markus Lehtimäki, 30, Tuotepäällikkö, Rentti

– Suomalainen tapa toimia tekee vaikutuksen ulkomaalaisiinkin. Meillä otetaan homma tosissaan, opetellaan järjestelmät ja pannaan homma pelittämään. Kai se on sitä perisuomalaista sisua ja sinnikkyyttä, pohtii Leivo.

Case on maailmanlaajuinen toimija, joka tekee maansiirto- ja maatalouskoneita. Yrityksen edustajat ovat käyneet Honkajoella kouluttamassa ja – ihmettelemässä. Päämiehiä tulee vieraisille Tanskasta, Italiasta, Sveitsistä, Hollannista. He hyppäävät Helsingissä vuokra-autoon ja ajavat syvään Satakuntaan.

– Oli siinä alkuun ihmettelemistä, miten täältä metsän keskeltä voidaan hoitaa maanlaajuista konekauppaa, Leivo ja Lehtimäki naurahtavat.

Rentillä on riittänyt viime aikoina vipinää: Casen kaltainen brändiedustus on saanut ison pyörän vauhtiin. Sisäänajon lisäksi työtä on teettänyt myös Vantaalle avattu uusi toimipiste.  Seuraavaksi yritys suunnittelee laajentavansa Oulun suuntaan.

– Sisäistettävää on ollut paljon. Opeteltavaa ja uutta tietoa tulee niin paljon, ihme ettei läiky laidoilta yli. No, sitten kun vaimo pyytää tuomaan maitotölkin, se unohtuu ihan varmasti, Lehtimäki paljastaa.

Suuri muutos sai yrityksen hakemaan Leader-rahaa.

– Saimme Leader Pohjois-Satakunnalta positiivisen päätöksen uuden liiketoiminnan perustamiseen. Oli täysi tyrmäys, kun Satakunnan ELY-keskukselta tulikin hylkäyspäätös. Minusta on hullua, että maakuntaan tarkoitettuja tukirahoja pantataan, vaikka juuri liiketoiminta tuo työpaikkoja maaseudulle ja pitää sitä omalta osaltaan elävänä. Puhumattakaan alueelle jäävistä verorahoista. Teimme päätöksestä valituksen, kertoo Juha Leivo.

Muualla liiketoimintaa arvostetaan toisella tavalla.

– Pohjanmaalta ja Pirkanmaalta tuli heti kutsu, että muuttakaa meille. Houkuttimena oli muun muassa edullinen tontti ja logistisesti toimiva sijainti.

Joonas Salli

Omasta kotikunnastaan miehillä ei kuitenkaan ole pahaa sanottavaa.

– Yrittäjäystävällinen Honkajoki tarjoaa esimerkiksi ilmaisia teollisuustontteja. Yhteistyö yrittäjäyhdistyksen sekä kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa sujuu hyvin. Elinkeinotiimi toimii ja tuore kunnanjohtaja on tuonut uutta virtaa.

Leivon yritystoiminta  lähti liikkeelle 15 vuotta sitten. Rentti on ensimmäisiä konevuokraamoja Suomessa.

– Tutustuin englantilaiseen konevuokramalliin, ja toin sen Suomeen. Vastaavanlaista bisnestä ei meillä juuri ollut, ja epäilystäkin oli ilmassa. Liiketoiminta lähti kuitenkin hyvin käyntiin.

Joonas Salli

Nykyään honkajokiset jättikoneet matkaavat vuokralle Suomen joka kolkkaan. Toiminta on laajentunut voimakkaasti myös konekaupan puolelle oman maahantuonnin ja merkkiedustusten myötä. Yritys tuo maahan myös McCloskeyn seulat ja murskaimet sekä NC-koneet.

– Vuokratraktorit purkavat tilojen kiireaikojen työtaakkaa. Miksi investoida ylimitoitettuun konekantaan, kun ruuhkat voidaan välttää vuokrakoneilla, Lehtimäki valaisee.

Joonas Salli

Myös monet maanrakennustyömaat vuokraavat koneen tarpeen mukaan. Kaikissa Rentin laitteissa on satelliittipaikannin, joten omistajat tietävät jatkuvasti, missä koneet liikkuvat.

Rentin periaatteena on pitää kaikki vuokrakoneet timmissä kunnossa.

– Usein käy niin, että vuokra-aika päättyy konekauppaan. Vuoraamalla koneenkäyttäjä huomaa uuden laitteen edut ja mukavuudet. Näin ei tarvitse ostaa sikaa säkissä, vaan pääsee kokeilemaan kaikessa rauhassa ensin, Leivo jatkaa.

Joonas Salli

Ostokulttuuri on vuosien mittaan muuttunut.

– Aiemmin maakunnan miehet porhalsivat aamulla Mersulla pihaan. Päivän aikana tutkittiin joka kaivuri, potkittiin renkaat ja telaketjut. Nykyään pohjatyö tehdään pitkälti netissä ja paikalle tullaan tosimielessä.

Uudet traktorit maksavat keskimäärin 100 000 euroa, kaivinkoneet tuplat eli 200 000 ja järeimmät seulonta- ja murskelaitteet peräti 300 000 euroa. Myös turpeennoston erikoiskoneet kuuluvat valikoimaan.

Turve saa parivaljakon tunteet pintaan.

– Oikein sydämestä ottaa, kun lukee uutisia siitä, miten Suomeen laivataan kivihiiltä tai venäläistä hakepuuta ja samaan aikaan meillä tapellaan turpeennostosta täysin turhaan, Leivo harmittelee.

– Nämä turpeen vastustajat eivät varmasti ole käyneet turvesuolla katsomassa, miten vesiensuojelu on hoidettu, pohtii Lehtimäki.

– Ja alueet, joilta minun nuoruudessani nostettiin turvetta, kasvat nyt komeaa metsää, kuittaa Leivo.

Joonas Salli

Rentin osakkailla on hyvin samanlainen tausta. Kumpikin on maatalon poika, tottunut tekemään työtä pelloilla ja turvesoilla pienestä pitäen. Ennen kaikkea – kumpaakin vie eteenpäin vahva yrittäjäluonne.

Lehtimäki opiskeli auto- ja työkonetekniikan insinööriksi, Leivolla on agrologin koulutus. Yksi yhtiökumppaneita yhdistävä tekijä on sammumaton hengen palo koneisiin, laitteisiin ja myyntiin.

– Tätä työtä ei voi tehdä, ellei saa koneista kiksejä. Rinnassa pitää sykkiä kovia ääniä ja savua rakastavan pikkupojan sydän, miehet tunnustavat.

Lehtimäki pestautui Leivon yritykseen töihin ja jo pian mielessä oli osakkuus.

– Vuonna 2014 nuori mies suorastaan tärisi halusta päästä mukaan yrityksen pyörittämiseen.  Ajattelin, että mikä ettei. Enkä ole hetkeäkään katunut, Leivo kuittaa.

Vaikka nykykoneet ovat hiljaisia eivätkä juurikaan savuta, pantterit eivät pilkuistaan pääse.

– Aina pitää olla käytettävissä vanhoja terapiakoneita, jotta pääsee vielä oikean räminän makuun.

Työnteko on renttiläisillä ihon alla, ja kummallakin on oma tapansa ladata akkuja.

Markus keskittyy kuuntelemalla mahdollisimman lujaa Amorphista. Oma luukuttaminen odottaa vielä, vaikka Fender Stratocaster on jo hankittuna.

Tanssiorkestereissakin soittanut Juha luonnehtii itseään pikemminkin poppariksi. Kotipihan sivurakennuksen musa cornerissa voi mielialan mukaan soittaa kaikkea urkuharmonista rumpuihin ja bassoon.

Leivon piha on hortonomivaimon taidonnäyte, vaikka toki lähes hehtaarin alue vaatii koko kuusihenkisen perheen panosta.

Rentti

Teksti: Maiju Junko

Kuva: Joonas Salli

 


Kaupallinen yhteistyö

Etusivullamme juuri nyt: