Nykyajan tuulimyllyt eivät mahdu kotiseutumuseon pihalle, mutta mahtuvatko ne muuhunkaan maisemaan – Modernin tuulivoimahankeen anatomia ei paljastu pintaviillolla

Tuulivoiman rakentaminen on niin iso ja kauaskantoinen päätös, että kuntien valtuutetuilta vaaditaan huolellista tiedonhankintaa ja harkitsemista, kirjoittaa Kankaanpään Seudun päätoimittaja JP Mikola.

Toukokuun alussa alkanut kolmen tuulimyllyn pystytys Suodenniemen Kortekalliolle on saatu päätökseen. Vaikka myllyt eivät edusta tuulivoimarakentamisen massiivisinta aaltoa, ne näkyvät sopivissa maaston kohdissa muun muassa Suodenniemen keskustaan, Jyrmysjärven rannalle ja esimerkiksi Pori-Tampere-valtatielle Mouhijärvelle. Näiden tuulivoimaloiden siivet ulottuvat korkeimmillaan 230 metriin ja napakorkeus 155 metriin.

30.6. 20:30

Tuulivoimahankkeita viritellään vinhaa vauhtia joka puolella Suomea.

Pelkästään Pohjois-Satakunnassa ja luoteis-Pirkanmaalla aluillaan on useita hankkeita. Niille kaikille yhteistä on se, että modernit tuulivoimalat ovat melko massiivisia ensimmäisen sukupolven myllyihin verrattaessa. Enkä nyt tarkoita niitä punamullalla maalattuja tai ajan harmaaksi patinoimia maamerkkejä, joita löytää lähinnä kotiseutumuseoiden pihapiiristä, vaan maahamme noin 30 vuotta sitten rakennettuja tuulivoimaloita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos