Elämäni aikana olen ylittänyt itärajan kerran. Tuohon aikaan itänaapuriamme kutsuttiin Neuvostoliitoksi, ja määränpäänä oli silloinen Leningrad.
Olin koulussa opiskellut venäjää ja osasin sen verran lukea kaupungin isoja julisteita, että ymmärsin niiden julistavan proletariaatin diktatuuria. Historian tunneilla olin oppinut, että diktatuuri ei välttämättä ole kovin myönteinen asia. Täällä tuo sana ei näyttänyt olevan minkäänlainen ongelma.