En ole teknisen kehityksen edelläkävijä, vaan pikemminkin muutosvastarintainen olento. Silti – tai ehkä juuri siksi – huomaan hämmästyväni, mihin kaikkeen tekoäly nykyisellään taipuu.
No, mihin se sitten taipuu? Kaikkeen sellaiseen, jota ei tule arjessa edes ajateltua.
Tekoäly tai dataa hyödyntävä koneoppiminen pystyvät kuulemma luomaan uusia vaihtoehtoja sekä nopeammin että enemmän kuin ihminen ikinä kykenee.
Hypetys on välillä hassua.
Kohistaan rekoista ja busseista, joiden ohjaamiseen ei tarvita kuljettajia. Tai ylistetään supertietokoneita, jotka voittavat shakissa suurmestarit. Ihan kuin sillä olisi mitään merkitystä, että joku maapallon miljoonista pöytätenniksen harrastajista häviää pingiksessä koneelle tai että robotti osaa ripotella suolaa ruoka-annokseen tarkemmin kuin ronskikätinen kokki.
Kehitys kehittyy nykyään niin kovaa vauhtia, että harva se kuukausi ennustetaan tiettyjen töiden tai ammattien katoamista. Uhan alla ovat kaikki, eivät ehkä yhtä aikaa mutta kukin vuorollaan.
Silti loskaisella tiellä ei tullut aamulla vastaan yhtään robokuskin ohjaamaa rekkaa ja puuron sai maustaa ihan omin käsin.
Median esiin nostamissa esimerkeissä on monesti haluttu vetää raja sellaiseen kohtaan, että feikkaamisen huomaa vaikka toinen silmä ummessa. Jos esimerkki on kökkö, tyhmempikin tajuaa, että kyse on oikeasti huijauksesta.
Toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Some on valitettavan täynnä tapauksia, joista feikkaamista ei havaitse.
Se ei ole hyvä. On aina parempi, kun varoituskello kilkattaa. Jos missään ei pirise, huijaus voi mennä sukkana läpi.
Oheinen video on yksi esimerkki. Tältä planeetalta ei löydy ainuttakaan sellaista ihmistä, joka uskoisi sävelten tulevan suustani, jos on kuullut minun laulavan. Useimmat eivät (onnekseen) ole. Siksi joku voisi tuonkin uskoa.
Tietenkään voi väittää, ettei teknologia jatka maailman mullistamista niin kuin se on tehnyt teollisen vallankumouksen alkuvuosista eli 1700–1800-luvun taitteesta lähtien.
Teknologian kehityksessä vanha sanonta taitaa pitää yhä paikkansa: yliarvioimme muutoksen nopeuden lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioimme sen vaikutuksen pitkällä tähtäimellä.
””Tekoälyn tappio ihmiselle tuo pienen vahingonilon.”
Viime viikkoina on kohistu Chat GPT:stä, joka voi kuulemma muuttaa koko maailman.
Chat GPT tunnetaan myös monissa kouluissa alakouluista yliopistoihin. Uhkaksi on nähty, että tekoäly on liian älykäs, sillä se osaa kirjoittaa akateemisia esseitä ja muuta pätevää tekstiä, vaikka nimensä paperin kulmaan raapustava opiskelijalla ei olisi aiheestaan harmainta hajua.
Chat-muotoon rakennettu Chat GPT toimii samalla lailla kuin pankkien, autoliikkeiden, vakuutusyhtiöiden online-asiakaspalvelut silloin, kun keskustelukaverina ei ole oikea ihminen vaan botti. Se vastaa, kun siltä kysyy.
Vastauksena saa sujuvaa tekstiä suomen kielellä.
Vaikka tekoälyssä ei ole kyse ihmiskunnan edustajan eli minun ja koneiden kaksintaistelusta, jotakin sellaista saattaa olla ilmassa. En näet voinut välttyä voitonriemulta, kun näin, mitä supersuosittu Chat GPT vastasi kysymykseen ”Luettele Suomen presidentit”.
Listalla oli kymmenen nimeä.
Eikös niitä ole enemmän, aprikoin. No, onhan niitä. Täysi tusina.
Juttua muokattu 3.2. klo 9.07: lisätty videoesimerkki ja muutettu otsikkoa.