Eurooppalainen arvomaailma ja lainsäädäntö on perinteisesti rakentunut niille periaatteille mitä kristinusko tarjoaa. Totuus, oikeudenmukaisuus, lähimmäisen kunnioitus, lakien noudattaminen ym. ovat niitä arvoja, jotka ovat kuuluneet läheisesti tähän elämänmalliin.
Toisenlaisiakin systeemejä maailmassa on kokeiltu, kommunismi, ateismi, natsismi, islamismi jne. Näitä aatteita testanneet valtiot ovat joko romahtaneet tai niissä kärsitään suurta inhimillistä hätää. Diktatuuri vallitsee ja yksilön oikeuksia ei juurikaan ole, naisten oikeuksista puhumattakaan.
Euroopan Unioni on viime vuosina ja aina kiihtyvällä vauhdilla pyrkinyt häivyttämään kristillisyyttä monin eri tavoin. Unioni haluaa korostaa monikulttuurisuutta, johon sisältyy paljon vieraita elementtejä mihin ei kristillinen elämänmalli sovi. Tämä kehitys on kaikkien nähtävissä jotka vähänkään seuraavat uutisia ja maailman menoa.
Pakolaisvirta, hidas väestönkasvu ja ikääntyminen kantaväestön keskuudessa on johtanut siihen, että Euroopan väestörakenne on voimakkaasti muuttumassa.
On esitetty arvioita, että jo 2050–60 luvulla nämä vieraat väestöryhmät ovat enemmistönä Unionin alueella. Se tietysti tarkoittaa myös sitä, että he ovat myös päätöksen tekijöinä ja lakien laatijoita.
Monet julmat maailmanvallat ovat arvojen ja moraalin rappeutuessa romahtaneet historian saatossa, Kreikan ja Rooman valtakunnat ovat tästä esimerkkejä.
Neuvostoliitto ateistisena suurvaltana koki saman kohtalon, kristillisiä arvoja ei näissä valtakunnissa suvaittu.
Suomi oikeusvaltiona on pitkään noudattanut näitä kristilliseen arvopohjaan perustuvia lakeja ja säädöksiä. Aivan viime vuosina ollaan kuitenkin täälläkin etäännytty, ja säädetty lakeja jotka merkittävästi poikkeavat aiemmasta.
Ollaan aivan kuin ajautumassa askel askeleelta pois siitä turvallisesta suomalaisesta elämänmallista, joka on perustunut pitkälle ajatteluun: koti, uskonto, isänmaa.
Tapio Kamppi
Honkajoki