Huhtikuinen aamu valkeni Suomessa uuteen historialliseen aikaan, kun maamme hyväksyttiin Naton täysivaltaiseksi jäseneksi. Tie sotilasliittoutuman jäseneksi oli lopulta nopea. Valmius jäsenyysprosessiin oli valmiina, ja asialle oli laaja poliittinen kannatus.
Suomi on ollut Naton kumppanimaana jo pitkään, ja Puolustusvoimia on rakennettu Nato-standardeihin yhteensopiviksi. Muut Nato-maat ovat jo ennakkoon tuttuja yhteisistä harjoituksista.
Satakunnassa tämä samainen aamu valkeni siinä missä muuallakin Suomessa. Varuskunnissa koulutus jatkuu entiseen tapaan. Satakunnan satamissa ei näy liittoutuman sota-aluksia, eikä Porin lentokentälle tule rivistöä hävittäjiä.
Suomen luopuminen pitkästä liittoutumattomuuden aikakaudesta onkin lopulta vaikutuksiltaan rauhan oloissa vaatimatonta.
Eduskuntavaalien alla ajatukset olivat toisenlaisia. Innokkaimmat arvelivat Satakunnan olevan Nato-liitynnän suurhyötyjä. Maalailuissa arveltiin sotilasliittoutuman tuovan maakunnalle paljon aineellista hyvää. Panostuksia uskottiin tulevan maakunnan infraan. Ajatuksissa oli jopa kokonaisen kansainvälisen Nato-varuskunnan sijoittuminen läntiseen maakuntaan.
Innokkaimmin Natoon suhtautui kenties Satakunnan Kokoomus, joka vaati Satakunnan määrittelemistä hallitusohjelmassa erityiseksi Nato-maakunnaksi.
”Satakunnassa sijaitsevat Porin prikaatin kaksi varuskuntaa Niinisalossa ja Säkylässä ovat tärkeitä kohteita laajentuvalle Nato-yhteistyölle harjoittelun ja tukitoimintojen osalta. Niinisalon varuskunnan läheisyydessä sijaitsee myös Etelä-Suomen ainoa kovapanosampuma-alue. Monipuoliset meri-, ilma-, maantie- ja rautatieyhteydet tekevät Satakunnasta loogisen kohteen kansainvälisten Nato-toimintojen ja logistiikan keskittämiselle”, muistutettiin puoluepiirin vaaliohjelmassa.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg totesi Ilta-Sanomien haastattelussa Suomen Nato-jäsenyyden takana olevan vakaus, ei muutos.
"Jos ei olisi haettu, Suomen asema olisi muuttunut enemmän. Tarkoitus on vakauttaa. Se, mikä on muuttunut, on lähiympäristön turvallisuuspoliittinen tilanne”, Forsberg linjasi.
Satakuntalaisen arjen ainoa muutos lienee uusi turvallisuuden tunne, jota tunnetaan kodeissa kovin epävarmaksi kääntyneessä maailmantilanteessa.
Vakaus, turvallisuus ja rauha ovat arvokkaita päämääriä. Niiden eteen on jokaisen suomalaisen edelleen ponnisteltava.
Presidentti Sauli Niinistön sanoin Suomi on vakaa pohjoismainen demokratia, joka tietysti pitää yllä demokraattiset arvonsa, mutta pitää yllä myös turvallisuutta.
Kuluneella viikolla Suomi liittyi virallisesti Natoon.