Ympäristöteos: Siikaperheen tarina valloitti Siikaisissa

Saija Mustaniemi
Ympäristöteos: Siikaperheen tarina valloitti Siikaisissa

Siikaisten siikaperhe sai tuttuja nimiä monta kyltillistä. Pikku-Santran esikoululaisryhmä vauhdissa.

Saija Mustaniemi

SIIKAINEN Iso-Leppijärvellä tarjoiltiin ympäristötietoisuutta monitaiteellisessa sekä mieleenpainuvassa paketissa.

Pilvisenä torstaiaamuna Siikaisten Iso-Leppijärvelle muutti Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden ympäristöteos Siikaperhe. Teoksien Kankaanpään taidekoulun takapihalta lähtenyt matka päättyi rannan tuntumaan, Kimmo Collanderin tilalle.

Siikaperheen vastaanottajana toimi Siikaisten päiväkodin Pikku-Santran esikoululaisryhmä, joka pääsi viettämään normaalista poikkeavaa eskaripäivää oman kunnan lähiympäristöön.

Pikku-Santran eskariväki osallistui yhteisölliseen teokseen keksimällä risuista tuotetuille kaloille nimet ja pystyttämällä niille nimikyltit. Eskariväki tutustui myös taideopiskelijoiden rakentaman tarinan muodossa järvien rehevöitymiseen ja kunnostamiseen liittyviin asioihin.

Kankaanpään taidekoulun, Iso-Leppijärven ja Pikku-Santran yhteistyöhön johtanut ympäristö-ja yhteisötaide projekti on saanut alkunsa Kimmo Collanderin ideasta viime syksynä. Collander halusi ennakkoluulottomasti yhdistää Iso-Leppijärven ruoppaamisen taiteeseen.

–Hienoa kun taidekoulu lähti näin vaivattomasti mukaan, johtoajatuksena yleisesti on, että järvi kuntoon, mutta taide on miellyttävä ja toimiva kumppani tässäkin, kertoi Collander.

–Kuvataiteen opiskelijat pääsevät opintojen aikana kokemaan taiteen tuottamista hyvinkin erilaisissa ympäristöissä ja Siikaisten Iso-Leppijärvi on hyvä esimerkki todellakin erilaisesta ympäristöstä, kertoi Tomi Kuusimäki.

Kankaanpään taidekoulun opiskelijaryhmä on pohtinut tänä keväänä laajemmin taiteilijan monialaisia toimintamahdollisuuksia maaseudulla. Viimeisen kolmen viikon ajan opiskelijat ovat työstäneet siikaveistoksia risuista sekä tarinallistaneet lapsille suunnattua osallistavaa sisältöä.

Kuvataiteen opiskelijat tutkivat pohjatyönä muun muassa rehevöitymisen vaikutuksia Leppijärven kalakantaan. Näistä lähtökohdista ja taiteen läsnäolosta syntyi tarina Siikaisten siiat muutosten äärellä.

–Projektissa oli hyvä opetella, miten tehdään yhteistä taidetta ja millaisia lisäelementtejä teoksen ympärille voi rakentaa, kertoi Karoliina Korvuo.

Korvuo oli paketoinut myös yhteisen siikaperheen tarinan lopulliseen muotoonsa ja luki sen kiinnostuneelle lapsiyleisölle

–Siikaperheen tarinasta mieleen jäivät parhaiten kaivinkoneet, jotka uhkasivat aluksi siikaperhettä, kommentoivat Pikku-Sandran eskarit välipalan lomassa.

Kimmo Collander tarinoi lapsille myös pihapiirin historiasta, hirsirakentamisesta sekä alueen majavista.

–Majavat eivät syö leppää, koska se on kitkerää ja hirret ovat vähän niin kuin legoja, niitä voi aina koota uudelleen, ohjeisti Collander maanläheisesti. Pikku-Santran lapset saivat aamupäivän aikana seikkailla myös aitoissa ja piipahtaa vanhassa tunnelmallisessa saunarakennuksessa joka aikoinaan toimi evakkojen asuintilana.

Siikaperhe projektiin osallistuivat kuvataideopiskelijat Karoliina Korvuo, Mirjami Tölli, Janika Schwarz, Miikka Vettenranta, Veera Enkvist, Mikael Korkee ja Liisa Lehtimäki.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: