Voiko koulua käydä enää ollenkaan ilman omaa älypuhelinta?

Pohjois-Satakunnassa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen ja opettamiseen suhtaudutaan kunnianhimoisemmin kuin laki määrää.

Jämijärven uudessä Pääsky-koulukeskuksessa on ajanmukainen valmius tietotekniikan hyödyntämiseen. Luokanopettaja Hannu Anttila on tyytyväinen uuden koulun tarjoamiin tiloihin. Opetusmateriaalin esittely tietokoneilta suurille näytöille onnistuu langattomasti peilaten.

19.9. 9:45

Älylaitteilla alkaa olla koululaisten arjessa niin iso merkitys, että osa vanhemmista miettii täysin syystäkin, pärjäävätkö peruskoululaiset enää ilman omaa älylaitetta.

Kyllä pärjäävät, jos on uskominen Kankaanpään kaupungin sekä Jämijärven ja Karvian kuntien linjanvetoa.

”Oman päätelaitteen käyttäminen oppitunnilla on vapaaehtoista. Opiskelu ei edellytä oman päätelaitteen hankkimista”, linjataan kolmen kunnan peruskoulujen yhteisessä TVT- eli tieto- ja viestintäteknologian strategiassa.

Miten kouluissa toimitaan, jos kotitehtävä edellyttää älylaitteen käyttöä? Entä, jos kotona ei ole nettiyhteyttä?

”On järjestetty mahdollisuus tehdä kyseinen tehtävä tai tehtävät koulussa. Kyllä koulua voi käydä ilman älylaitetta”, kankaanpääläisen Kangasmetsän koulun rehtori Kari Kähkönen sanoo.

Niin kuin arki on osoittanut, myös omien älypuhelimien tai muiden laitteiden käyttäminen on sallittu. Sama sanotaan myös strategiassa:

”Koulun oppitunneilla voidaan käyttää opettajan ohjauksessa oppilaiden päätelaitteita (puhelimia, tabletteja). Mikäli oppilaan päätelaite rikkoutuu tai katoaa oppitunnin aikana, koulu ei korvaa rikkoutunutta tai kadonnutta päätelaitetta.”

Lue lisää: Koulu on tukevasti ajassa kiinni – onko jo liiankin? – ”Eivät 1950- tai 80-luvun koululaisetkaan olleet samasta puusta veistettyjä, vaikka kaikkien koulujen puukäsityöluokissa tuoksuikin samalta”

Kankaanpään kaupungin sivistyslautakunta hyväksyy perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologiastrategian tiistain kokouksessaan.

”Tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin monella muulla kaupungilla tai kunnalla. Kaikilla ei toisaalta ole edes tehty edes tällaista strategiaa. Laki ei sitä periaatteessa edellytä”, valmistelijana ollut Kähkönen sanoo.

Pohjois-Satakunnassa TVT-strategiaa on valmisteltu Kankaanpään, Karvian ja Jämijärven opettajien voimin kevään 2022 aikana. Pohjalla ovat valtion linjaukset.

Strategian valmisteluun eli Pohjois-Satakunnan TVT-oppimispolun laatimiseen on saatu opetushallituksen hankerahoitusta.

Tämän alan osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Tieto- ja viestintäteknologia on sekä oppimisen kohde että väline, strategiassa muistutetaan.

Opettajien ja oppilaiden käytössä oleva laitetekniikka sekä tietoliikenneyhteydet ovat vain yksi osa nykyajan vaatimuksia. Toinen keskeinen kysymys liittyy osaamiseen eli opettajien valmiuteen käyttää opetuskäyttöön tehtyjä tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvia palveluja.

Oppilaiden osalta taitovaatimuksia ei ole linjattu jokaiselle luokka-asteelle erikseen, vaan on listattua ne asiat, jotka pitäisi olla hallinnassa toisen, kuudennen ja yhdeksännen luokan keväällä.

”Ne ovat osittain vastivia tavoitteita ja aivan eri luokkaa kuin omilla kouluaikoina. Tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin monella muulla kaupungilla tai kunnalla”, . Kaikilla ei ole tehty edes ko. strategiaa. Laki ei periaatteessa edellytä.

Esimerkiksi kutosluokkalaisten tulisi osata suunnitella tiedonhankintaansa, käyttää itsenäisesti internetiä apuna, hakea tietoa useammasta eri lähteestä, tunnistaa lähdekritiikin perusteet, valita itselleen sopivia ilmaisutapoja ja osata täydentää sekä arvioida portfolion sisältöä.

Lisäksi on määritelty, millaista osaamista pitäisi olla laitteiden käyttämisessä, tekstin, -kuvan- tai videoiden käsittelyssä, vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kutosluokkalaisilta eli 12–13-vuotiailta pitää löytyä myös ymmärrys siitä, miten verkossa toimitaan turvallisesti ja vastuullisesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos