Kankaanpää
Kansanedustaja Heidi Viljanen (sd.) valmistautuu Kankaanpäässä ajomatkaan ilkeässä säässä. Vaikka räntää tulee taivaan täydeltä, on matka enemmän kuin pakollinen. Rauman työväenyhdistys täyttää 130 vuotta ja oman maakunnan kansanedustajalle on läsnäolo juhlassa pakollinen. Eikä vähiten senkään takia, että juuri Rauman seudulta on vapautunut maakuntajohtajaksi siirtyvän Kristiina Salosen viime eduskuntavaaleissa keräämä hurja yli 10 000 äänen potti.
Viljanen, joka sai tuolloin Satakunnan viimeisen kansanedustajapaikan 2 169 äänellä, on iskuetäisyydellä, sillä aluevaaleissa hän oli demarien kakkonen heti Salosen jälkeen.
Vaalityöhön Viljanen on tottunut, vaikka ura poliitikkona alkoikin kuntavaaleissa 2012 hieman sattumalta.
”Tuolloin veljeäni pyydettiin ehdokkaaksi Kankaanpäässä. Hän kieltäytyi, mutta vinkkasi, että sisko voisi ehkä lähteäkin.”
Äänimäärän tasainen kasvu kuntapolitiikassa tasoitti tietä eduskuntaan. Jotain näistä ajoista on jäänyt Viljaselle perinteeksikin, sillä hänen kampanjoinnissaan on jotain kovin kotoista. Esimerkiksi hänen Markku-isänsä paistoi eduskuntavaalien talkooporukalle kertaheitolla 500 lihapullaa.
”Minulla on kampanjaa varten tehtynä reseptivihko, jossa on isän lihapullaohje. Hänen lihapullaohjeensa käsittää vaatimattomat 3 kiloa jauhelihaa.”
Kankaanpäässä päihdekuntoutuslaitoksen johtajana toiminut Viljanen omaa vahvan sosiaalisen omantunnon, joka tiivistyy etenkin sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten vastustamiseen.
”Olen nähnyt hyvin paljon taloudellista ahdinkoa, sen syitä ja seurauksia. Sosiaaliturvasta leikkaamisella ei saada aikaan merkittäviä säästöjä.”
”Eniten tässä suututtaa, että ihmisiä lokeroidaan. Helposti esimerkiksi työttömät laitetaan yhteen nippuun ja annetaan jopa mielikuva, että jotkut työttömät mieluummin makoilevat kotona kuin hakevat töitä. Mielestäni itse työttömyyttä voi inhota, mutta ei työttömiä.”
”En ole itse henkilökohtaisesti tavannut työtöntä, joka ei haluaisi työllistyä.Toki on paljon heitä, joilla on erilaisia työllistymisen esteitä. On ymmärrettävää, että joillekin työllistyminen on haastavampaa kuin toisille. En kuitenkaan usko, että työttömyysturvaa kiristämällä saadaan lisää työllisiä.”
Viljasen mukaan on tilastollista harhaa tuijottaa siihen, että työllistymistä tapahtuu ansiosidonnaisen loppumetreillä.
”Itse asiassa valtaosa työllistyy juuri ansiosidonnaisen alkumetreillä.”
”Kahden kuukauden sisällä työttömistä lähes 200 000 työllistyy. Puolen vuoden sisällä yli 360 000. Ansiosidonnaisen päättyessä työllistyy hieman yli 2 000 henkeä.Tätä parin tuhannen piikkiä pidetään perusteluna sille, että ansiosidonnaisen kestoa pitää leikata, koska ihmiset välttelevät töitä, mutta rynnivät työhön ansiosidonnaisen turvan päättyessä”, siteeraa Viljanen Tarja Filatovin (sd.) esille tuomia lukuja.
Viljanenkin muistuttaa, että ansiosidonnaisuuden jälkeen osa pääsee normaalisti töihin, osa takaisinottovelvollisuuden kautta. Osalle töitä löytyy työvoimapoliittisin toimin ja osa jää kokonaan pois työelämästä.
Heidi Viljasen mielikahviloita Kankaanpäässä on Postelli, jonka seinällä on kuva Kankaanpään torista kauan ennen supermarketteja.
Viljasta ärsyttää myös poliitikkojen taipuminen kappaketjujen lobbaukseen. Hänen mielestään viinien tuonti ruokakauppaan aiheuttaisi merkittävän riskin alkoholiongelmien kasvulle.
”Eikä mikään ihme, että kauppa tätä ajaa. Alkon myynti on 1,3 miljardia euroa. Jos kaikki alle 15-prosenttiset alkoholijuomat tuotaisiin ruokakauppoihin, merkitsisi se Alkon myynnissä 75 prosentin markkinaosuutta 100 prosentin alkoholina mitattuna”, sanoo Viljanen ja muistuttaa, että jo vuoden 2018 lakiuudistuksessa vapautettiin 5,5 prosentin juomat ruokakauppoihin.
”Viinipullo helposti romantisoidaan mukavaksi yhdessäolon seuralaiseksi, mutta meillä on todellisuudessa 70 000 lasta perheissä, joista toisella vanhemmista on vakava päihdeongelma.”
”Minulla on tähän asiaan hyvin jyrkkä kielteinen kanta.”
Alkoholin lisäksi Heidi Viljanen on työurallaan paneutunut muidenkin riippuvuuksien hoitoon. Hän on Ehyt ry:n hallituksen puheenjohtaja. Ehyt ry tähtää päihde- ja peliongelmien ehkäisyyn. Viljanen toimii myös Veikkaus Oyj:n hallintoneuvoston jäsenenä, jossa esillä ovat olleet peliongelmat.
”Peliongelmien ehkäisyssä ollaan päästy nyt eteenpäin. Veikkaus on ottamassa käyttöön pelaajien pakollisen tunnistautumisen, joka on hyvä askel.”
Kauppojen nurkissa seisovista pelikoneista Viljanen haluaisi kokonaan eroon.
”Tarvitaanko niitä ihan oikeasti enää ollenkaan. Lidl teki arvoratkaisun poistaessaan pelikoneet myymälöistään. Muiden pitäisi seurata esimerkkiä”.
Pahimmat peliongelmat ovat silti nettipelaamisessa, jossa säälimätöntä toimintaa harjoittavat Suomessa myös ulkomaiset peliyhtiöt.
Veikkauksessa keskustellaan siitä, että Suomessa mentäisiin muun muassa Ruotsissa käytössä olevaan järjestelmään, että ulkomaisten kasinoiden toiminta Suomessa voitaisiin sallia, mutta vain lisenssimaksujen kautta. Lisenssimaksuja voitaisiin puolestaan käyttää peliongelmien ehkäisyyn.
”Lisenssien suuntaan ollaan todennäköisesti menossa.”
Eduskunnassa Viljanen toimii hallintovaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä. Hän on Suomen valtuuskunnan jäsen Pohjoismaiden neuvostossa, jota usein pidetään ”ensimmäisen kauden kansanedustajien puuhastelupaikkana”.
Viljanen ei suostu väheksymään paikkaansa Pohjoismaiden neuvostossa.
”Muuttuneen tilanteen takia siellä on ollut erittäin hyviä keskusteluja niin koronalinjauksista kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta nykytilanteessa. Haluaisin jatkaa tässä luottamustehtävässä myöhemminkin.”
Valiokuntatyö on pitänyt Viljasen kiireisenä. Istuntokausi päättyy perjantaina 3. maaliskuuta, mutta sitä ennen arkipäivät menevät tyystin Helsingissä.
”Juuri valiokuntatyö on se, jossa päästään oikeasti vaikuttamaan asioihin. Siellä aktiivinen osallistuminen on merkittävintä kansanedustajan työtä.”
”Kun aloitin kansanedustajana, aikaa meni verkostoitumiseen moneen paikkaan. Nyt työaikaa kykenee käyttämään tarkemmin kohdentaen.”
Viljasen valiokunnat kokoontuvat neljästi viikossa.
”Esimerkiksi sote-valiokunnassa on ollut paljon työtä itse sote-uudistuksesta lähtien aina juuri hyväksyttyyn vammaispalvelulakiin tai vaikkapa hoitajamitoituksen toteutumiseen.”
”Matkan varrella ei ole voinut olla törmäämättä huutavaan pulaan työntekijöistä sote-puolella. Ongelmia on vaikkapa varhaiskasvatuksessa tai lastensuojelussa, jossa yhdellä työntekijällä on voinut olla hoidettavanaan suuren lapsimäärän asiat. Työ on muodostunut hirvittävän kuormittavaksi.”
Viljasen mukaan koko palveluketjun rakentamisessa ollaan tilanteessa, jossa ei pärjätä ilman työperäistä maahanmuuttoa.
”Ammattilaisia tarvitaan aina laitoshuoltajista hoitoavustajiin, jotka taas vapauttavat hoitajia omaan työhönsä.”
”Esimerkiksi ukrainalaisten kielikoulutukseen on kiinnitettävä huomiota. Kankaanpäässähän on saatu hyviä tuloksia yritysten, kaupungin ja Kankaanpään opiston yhteistyöllä.”
Marinin hallitus on saanut oppositiolta kovaa kritiikkiä Suomen ajautumisesta velkakierteeseen. Asiassa on vinha peränsäkin, sillä Suomen Pankin ekonomistien uusimman arvion mukaan kestävyysvaje on noin neljä prosenttia suhteessa elintasoa mittaavaan bruttokansantuotteeseen.
Pääjohtaja Olli Rehnin mukaan talouspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi pitääkin nostaa kestävyysvajeen supistaminen julkisen talouden tuloja ja menoja tasapainottamalla.
Mistä kansanedustaja Heidi Viljanen ryhtyisi kuromaan kiinni kestävyysvajetta?
”Ensin toivon tietysti rauhallisempaa tulevaisuutta ilman vastaavia kriisejä kuin nykyinen hallituskausi on pitänyt sisällään.”
Viljasen mukaan ykkösasia on hyvän työllisyyskehityksen jatkaminen.
”Yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tuo miljardin lisää julkiseen talouteen. 80 prosentin työllisyysaste pitää asettaa tavoitteeksi tulevalla hallituskaudella.”
”Kasvun edellytyksistä pitää huolehtia jatkossakin. Koulutukseen, tutkimukseen ja ihmisten hyvinvointiin pitää panostaa. Kaikkia lääkkeitä kestävyysvajeen kuromiseksi ei kannata ottaa heti käyttöön, jottei toimilla itse asiassa tukahduteta kasvua heti alkumetreille. Tätä voisi verrata vaikkapa sairaan potilaan hoitoon. Kaikkia antibiootteja ei pidä tarjota heti kerralla, vaan katsoa mikä auttaa.”
”Talouden tasapainottaminen on pitkäjänteistä työtä. Tulemme tarvitsemaan tulo- ja menosopeutusta yhdessä rakenteellisten toimien kanssa. Oleellista kaikissa toimissa on oikea-aikaisuus.”
Heidi Viljanen
Ruokojärvellä on yhdistyksen ylläpitämä talviuintipaikka. Heidi Viljanen toivoisi Rivieralle saunaa virkistyskäytön lisäämiseksi.
Heidi Viljanen (sd.) on 42-vuotias kankaanpääläinen yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalidemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustaja.
Ennen kansanedustajuutta hän on toiminut päihdekuntoutuslaitoksen johtajana ja Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tuli mukaan kuntapolitiikkaan vasta vuonna 2012.
Naimisissa, perheeseen kuuluu tytär. Harrastaa uintia ja harmonikan soittoa. Toivoo, että Ruokojärven Rivieran yhteyteen saataisiin yleinen sauna.