”Tämä on tällainen ensimmäinen pläjäys ja pelinavaus”, Jari Koskela (ps.) sanoo hypistellessään keltasomisteista esitettään.
Juuri nyt on alkamassa runsaan kuukauden mittainen loppukiri, jonka päätteeksi mitataan, uusiiko 66-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja paikkansa eduskunnassa.
Vaalimainoksessaan kankaanpääläinen Koskela nostaa esiin neljä teemaa. Ne ovat maa- ja metsätalous, koulutus, talous ja liikenne.
Kulunutta vaalikautta ei voi käsitellä ilman, että puhuisi turpeesta. Siitä Koskela on puhunut paljon, kirjoittanut runsaasti ja pitänyt muutenkin eloperäisen maalajin ja siitä elantonsa ansaitsevien puolia.
”On tässä mennyt aikaa ja energiaa maaseudun ja maaseutuyrittäjien puolustamiseen. Jossain kohtaa tuli jo tunne, että olenko minä tässä melkein yksistään Pohjanmaan miesten eli (Mauri) Peltokankaan, (Juha) Mäenpään ja (Jukka) Mäkysen kanssa”, Koskela pohtii.
Koskela ei joudu etsimään sanoja pitäessään painokkaan puheenvuoron siitä, miten Suomi ei voi hukata turvetuotantoaan.
”Pinnalla on kasvuturve, jossa esimerkiksi havupuiden taimet ja tomaatit kasvatetaan. Sitten on kuiviketurve, jonka ansiosta meillä Suomessa on antibioottivapaa naudan- ja siipikarjan tuotanto. Ja sitten on se kriminalisoitu – tai ainakin demonisoitu – energiaturve, jota näissä maailmanoloissa tarvitaan seuraavankin talven varalle, Koskela luettelee.
Näissä maailmanoloissa turve on mitä suurimmassa määrin myös huoltovarmuuskysymys.
”Ja lopulta turvemaasta saadaan tehtyä hiilinielu istuttamalla siihen havupuita.”
Liikenne ja erityisesti raideliikenne on toinen Koskelalle tärkeä teema.
Sitä on erityisesti Pori–Haapamäki -rata, jonka tulevaisuuden mahdollisuuksiin Venäjän raukkamainen hyökkäys Ukrainaan on antanut oman mahdollisuutensa.
”Sotilaallinen ulottuvuus on nyt päällimmäisenä mielessä. Nato-kysymys on nostanut joukkojen ja harjoitusten määriä, ja Pohjankankaan ampuma-alueella on koulutuksia. Jos katsotaan Eurooppaa etelämmäs, niin Niinisalossa on niin iso ja tärkeä tykistön harjoitus- ja koulutusalue, että sitä isompi ja pidempi tulee vastaan vasta pohjoisessa Rovajärvellä”, Koskela painottaa.
Haastattelupäivänä Koskela on käynyt yhdessä Kankaanpään kaupunginjohtajan Mika Hatanpää ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mikko Uusitalon (kesk.) kanssa Parkanossa.
Pistäytyminen maakuntarajan toisella puolella sopii hyvin Koskelan kumpaankin rooliin, sillä rata-asia on tärkeä, pohtii sitä sitten Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana tai maakunnallisena edunvalvojana, joita kansanedustajat mitä suurimmassa määrin ovat.
”Positiivisessa hengessä tätä mietittiin, Kankaanpää ja Parkano muodostavat yhteisen työssäkäyntialueen, sillä kummassakin on raskasta teollisuutta. Sekä raskas teollisuus että puolustusvoimien kuljetukset hyötyvät, kun Porin satama saadaan pienellä fiksauksella sellaiseksi, että kalustoa ja teollisuuden tuotteita pystyttäisiin kuljettamaan. Merikuljetukset Suomeen ovat helpompi tapa kuin kuljettaminen kumipyörillä.”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on sanonut, että juuri nyt on kaikkiin suuriin tie- ja ratainfrahankkeisiin suhtauduttava varovasti.
On syytä kysyä, mitä Koskela on yhtälöstä mieltä. Arvioiko Purra hyötyjä ja kustannuksia jotenkin eri lailla kuin satakuntalaisedustaja?
”Niin kuin Purrakin on tainnut ajatella, niin onko se nyt ihan järkevää, jos tehdään miljardien hankkeita, jotta ajassa säästettäisiin 10–15 minuuttia”, Koskela vastaa.
Vaikka valtakunnalliset isot ratahankkeet tuntuvat olevan jäissä, Koskela on silti toiveikas. Hänen mukaansa rata-asia voisi nytkähtää liikkeelle Nato-rahoituksen turvin.
”Siellä on sellainen rahasto, ja olen sen ihan ministeritasolta varmistanut. Kyllähän tilanne on nyt sen laatuinen, että korkeammat tahot käyvät debattia. Nämä viestit ovat menneet perille, ja rata-asia on sellainen, että olen omalla pienellä panoksellani yrittänyt saada tätä eteenpäin.”
Koskela kokee, että ruohottuneen radan jättiremontti voisi olla todellisuutta, eikä vain haave.
”Näen tämän niin, että Nato-rahoitusta voi tulla nopeasti, mutta jos EU-rahoitusta ajatellaan, niin sen saaminen olisi hitaampaa.”
Vaalimainoksessaan Jari Koskela lupaa tehdä eduskuntatyötään tiedolla, taidolla ja kokemuksella.
Ja kun miljardeista tuli puhe, niin jatketaan siitä. Ensi kaudella hallituksen pöydällä odottaa monien miljardien eurojen säästö- tai sopeuttamistarve.
”Se on mahdoton yhtälö, mikä seuraavan hallituksen koostumus sitten onkin”, Koskela puhaltaa.
”Ehkä siksi useimmilla puolueilla on ajatus kahden vaalikauden mittaisesta talouden tasapainottamisesta, mutta rehellisesti sanottuna vaikeaa se on, vaikka olisi millainen koalitio tahansa.”
Valtion sekä kuntien ja kaupunkien taloustilannetta hän pitää huolestuttavana, vaikka esimerkiksi korona-miljoonat ja Kankaanpään–Honkajoen tapauksessa myös kuntaliitosavustus ovat muokanneet nykytilanteesta siedettävän.
Koskelan mukaan tulevaisuus vaatii tarkkuutta.
”Jos mietitään, miten velka taitetaan, niin julkisen talouden tilanne on kestämätön. Mutta kyllä tässä on mahdollisuus tehdä asioille jotakin, jos esimerkiksi sairauspoissaolot saadaan hyvällä johtamisella puolitettua ja tekemistä tehostettua.”
Politiikassa on aina kyse asioiden lisäksi myös kannatuksesta.
”Se on tiedossa, kyllä joo”, Koskela naurahtaa.
Satakunnassa eduskuntavaalien henki on selkeä. Vaalipiirissä on tarjolla vain kahdeksan paikkaa. Toiselle kaudelle tähtäävä Koskela antaa naurun säestyksellä esimerkin viime vaaleista.
”Silloin meillä oli Vihteljärveltä viisi vai peräti kuusi ehdokasta. Tiesimme kyllä, että kaikki emme voi mahtua Satakunnan kahdeksan joukkoon, mutta ei se Mikollakaan kauaksi jäänyt”, Koskela sanoo.
Tällä hän viittaa keskustan Uusitaloon, jonka äänimäärä olisi riittänyt, mutta vertailuluku ei. Tulevissa vaaleissa kovin kisa käytäneen silti oman puolueen jäsentenvälisenä mittelönä.
”Jos tässä kuitenkin puhutaan meistä, eli perussuomalaisista, niin kyllä me ainakin sitä kahta paikkaa tavoittelemme. Äänestäjäthän sen ratkaisevat, mutta kyllä pitää olla tavoitteita”, Koskela painottaa.
Taloustutkimuksen alueellinen kannatusmittaus ei varsinaisesti ole tarkoitettu tiedotusvälineiden, vaan puolueiden käyttöön. Joka tapauksessa julkisuuteen tihkuneet tiedot kertovat, että perussuomalaiset on tekemässä valtaisaa nousua Satakunnassa juuri ennen eduskuntavaaleja.
Puoluetta äänestäisi mittauksen mukaan 28,1 prosenttia satakuntalaisista, tuoreimman kyselyn mukaan jopa sitäkin useampi. Kaula kakkosena kisaaviin kokoomukseen ja demareihin on isohko.
Vaikka noin viiden prosenttiyksikön virhemarginaali on paljon isompi kuin valtakunnallisissa gallupeissa, ajantasaisempaa tai tarkempaa ennustetta ei ole käytössä. Joka tapauksessa arvio on, että meppi Laura Huhtasaarelle, Koskelalle ja Huhtasaaren tilalle nousseelle Petri Hurulle tulee kova otatus.
”Olen sanonut, että nyt ei kannata spekuloida. Käydään rehti ja hyvä kamppailu, ei kampiteta toisia, vaan katsotaan sitten vasta vaaliyönä, kuka on tullut valituksi”, Koskela toteaa.
Jari Koskelalle eduskunta ja sen käytännöt tulivat tutuiksi jo vuosina 2011–15, kun hän toimi pitkäaikaisen kankaanpääläisen kansanedustajan, varapuhemies Anssi Joutsenlahden eduskunta-avustajana. Molemmat istuvat Kankaanpään kaupunginvaltuustossa, jonka kokoukset on korona-ajan alusta alkaen pidetty kaupungintalon sijaan Kankaanpää-salissa.
Koskela kertoo seuranneensa hieman hämmennyksellä sitä myllytystä, johon puolueen puheenjohtaja Purra on pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisissa vaalitilaisuuksissa joutunut.
Koskela kokee asetelman olevan Purra vastaan kaikki muut, media mukaan lukien. Pääkaupunkiseutua pohjoisempana asetelma on hänen mukaansa eri.
”Uskon, että ihmiset ovat nähneet, että olemme ihan oikeita ihmisiä, emmekä mitään rettelöitsijöitä tai sellaisia, jota leimaa meidän päällemme yritetään laittaa”, rauhallisena tunnettu Koskela sanoo.
Kankaanpääläisedustaja toki kuuluu puolueensa maltilliseen siipeen. Kenties juuri siksi hän näyttää miettivän tarkasti, miten asettelee sanansa omasta eduskuntaryhmästä puhuessaan.
”Meillä ehkä ryhmä on, jos sen niin sanoo, kirjava. Meillä on ryhmässä tätä toistakin päätä kuin minä. Moni on ensimmäisen kauden kansanedustaja, ja silloin tiettyjä asioita pitää opetella eri lailla kuin vaikkapa Toimi Kankaanniemen, jota minullakin tulee varmaan vielä ikävä. Vaikken tiedä omastakaan menestyksestäni, niin sanoin hänelle, että lähde nyt vielä ehdolle, mutta vaimo oli sanonut, että 36 vuotta saa riittää”, Koskela puntaroi.
Pappistaustasta on ollut Koskelalle ainakin kahdenlaista etua. Hän ei jää sanattomaksi ihmisiä kohdatessaan, lisäksi moni tuntee hänet kirkollisista toimituksista, joita on riittänyt myös kansanedustajavuosina.
”Kun tulee tällaisella taustalla, niin on oltava tällainen ja mentävä sitä tietä kuin olen mennyt.”
Yhteydenpito äänestäjiin hoituu perinteisesti puhumalla.
Koskelan mukaan äänestäjät arvostavat sitä, ettei hän ole ollut nostamassa kohuja, eikä pitänyt voimakkaita puheita. Niillekin on hänen mukaansa tilauksensa.
”Meidän puolueeseen mahtuu monenlaisia ihmisiä.”
Silti Koskelakin tekee itseään tykö Tiktokissa ja poseeraa sulavasti Instagramissa samassa kuvassa vaikka pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa. Hän ei kuitenkaan ärähtele Youtubessa tai kirjoittele Facebookiin ja muuhun sosiaaliseen mediaan tulisia päivityksiä, joita pitää aamun tullen pyydellä anteeksi.
Haastattelu on edennyt aivan kalkkiviivoille ennen kuin pitkän linjan kestävyysjuoksijan pulssi kohoaa. Kun puheeksi tulevat vaalikoneet, syke nousee.
Kyse on Koskelan mukaan siitä, että pelkkiä vastausvaihtoehtojen tuijottaminen ei hänen mukaansa kerro koko totuutta.
”Jos joku sanoo, että tein vaalikoneen, mutta ei saanut minua tulokseksi, sanon aina, että lue ne vastaukseni: sitten vasta saa tulla kritisoimaan, jos on ne lukenut ja on sen jälkeenkin eri mieltä.”
Fakta
Jari Koskela
Kansanedustaja Jari Koskela ja vaimo Päivi Linnan juhlissa ensimmäisen kansanedustajavuoden itsenäisyyspäivänä.
Jari Koskela (ps.) on 66-vuotias kankaanpääläinen yhteiskuntatieteiden tohtori, pastori ja ekonomi sekä ensimmäisen kauden kansanedustaja.
Ennen kansanedustajuutta hän on tehnyt monipuolisen työuran pappina, eduskunta-avustajana, toiminut perheen kiinteistöyhtiössä sekä Koskelan kenkätehtaassa vientitehtävissä .
Naimisissa, perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista lasta. On myös neljän lapsen isoisä. Harrastaa musiikkia ja kestävyysurheilua, jossa on niittänyt menestystä ikämiestasolla.
Kankaanpään kaupunginvaltuustossa hän on vaikuttanut ps-mandaatilla vuodesta 2012, vuosina 1987–1990 hän istui valtuustossa kokoomuslaisena.
