Käsityötaitojen vaalijat kokoontuivat torstai-iltana Taitokeskukseen pohtimaan, miten ylläpitää tiloja jatkossa käsityöläisten kohtaamispaikkana. Paikalla oli parikymmentä taitojen vaalijaa sekä eri yhteisöjen edustajaa.
Kankaanpään kaupungin edustajina puheenvuoroja käyttivät kaupunginhallitukseen kuuluvat Reijo Kuusisto ja Paula Kuusisto sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenenä Petri Pirttikangas.
Kaupungin viesti tuli selväksi. Edellytyksiä 22 000 euron kaksivuotiselle avustamiselle ei ollut Taito Satakunnan toiminnanjohtajan Hanna-Leena Rossin taannoiseen hakemukseen viitaten.
”Jotain täytyy tehdä”, kuului Irmeli Elomaan kiteytys.
Kiireellisimmäksi todettiin juuri tiloihin jäävien kangaspuiden ja huonekalujen pitäminen tiloissa, että toimintaa voidaan jossain muodossa jatkaa. Se puolestaan vaati työryhmän perustamista ja 231 euron kuukausivuokralle maksajaa.
”Tässä on nyt kyse käden taidoista. Niiden tekemiseen ovat minunkin kiharaiset sormeni taipuneet. On ollut hieno tulla tänne kutomaan, kun on ollut loimet valmiina. jatkossako viisi ihmistä tarvitaan vetämään muori kangaspuiden alta”, vetosi Hilkka Tommila.
Luottamushenkilöiden pelko joutua tilaisuudessa ”suden suuhun” osoittautui turhaksi. Reijo Kuusiston sanoin kaupungin on pidettävä kiinni nykyisessä taloustilanteessa kymppitonneistakin. Kun toimijat ja toiminta selkiytyvät, kaupunki voi kyllä perusteltua toimintaa avustaa.
Viime kuukausien aikana myös Taitokeskuksen kankureille ja kurssilaisille on käynyt selväksi, että toiminta loppuu. Puheenvuoroissa viitattiin toistuvasti käsitöiden ja niihin liittyvien sosiaalisten kanssakäymisten hyvinvointivaikutuksista. Huoli on myös perinteisten käsityötaitojen hiipumisesta. Useaan otteeseen kehuttu Taitokeskuksen pitkäaikainen vastaava ohjaaja Anja Rosenberg sai kuulla suoranaista ylistystä superosaamisellaan.
Vapaamuotoiseen kokoontumiseen saapui Petäjäopiston rehtori Pekka Simberg, Kankaanpään opiston rehtori Marja Kalliokoski ja Valtti työpajan toiminnanjohtaja Niina Veko. Mikäli tila pysyy käsityöläisten eräänlaisena ”olohuoneena”, löytyy kangaspuita tarvittaessa lisää Kankaanpään Opistolta. Simbergin viesti oli, että 4 800 tarjolla olevaa kurssituntia on lukkoon lyöty eli rahoitusta uusille tunneille ei ole ilman, että luovutaan jostain.
”Vapaan sivistystyön koulutusta emme voi ulos viedä eikä meillä ole tiloja antaa eikä säätiölläkään”, Kalliokoski kiteytti faktat mutta yhteistyöhalukkuutta on.
Kankaanpään kaupungin osuus Petäjä-opiston kursseista on 160 000 euroa vuodessa. Valtio rahoittaa toiminnan 60-prosenttisesti ja mukana olevat kunnat ja kaupungit loput.
Kiinnostusta toiminnan jatkamiseksi jossain muodossa ilmeni kaikilla. Kaupungin luottamushenkilöt eivät avustuksia suoraan luvanneet, mutta järjestäytyneiden toimijoiden hakemuksia kyllä otetaan vastaan talousarvion salliessa.
Järjestäytynyt taho tarvitaan myös hankerahojen hakemiseksi.
Parin tunnin keskustelujen jälkeen päädyttiin perustamaan usean eri yhteisön edustajien kesken työryhmä, joka hakee tilojen käytölle jatkoaikaa. Taitokeskus Satakunnan yhdistys tiloissa toimii enää maaliskuun loppuun asti.
Useissa puheenvuoroissa kehuttiin vastaavan ohjaajan Anja Rosenbergin pitäneen toimintaa yllä kiitettävästi. Työura on kuitenkin päättymässä eläkkeelle jäämiseen, ja seuraajaa hänelle ei ole haettu. Jatkossa Sastamalassa pääpaikkaa pitävä Taito Satakunta toimii enää Sastamalassa, Huittisissa sekä Porin-Noormarkun yhdistetyssä toimipaikassa.
Työryhmä koostuu Kankaanpää Seuran, Kankaanpään seudun Marttojen, Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiön (Valtti työpaja + Kankaanpään opisto), Petäjä-opiston, Kankaanpään Taideyhdistyksen ja Räikee-oppilaskunnan edustajista.
Tilojen säilyttämisen puolesta -adressilla oli yli 60 allekirjoittajaa ja pari sataa lisää netissä. Netissä adressi on 8. maaliskuuta saakka.
Irmeli Elomaa, Pekka Simberg, Petri Pirttikangas, Paula Kuusisto ja Reijo Kuusisto puhuivat kaupungin ymmärtäväisellä äänellä. Vastaava ohjaaja Anja Rosenberg kuunteli, mitä jatkokäyttöä tiloille voisi löytyä.
Vapaamuotoiseen keskustelutilaisuuteen osallistui 25 keskustelijaa. Lopulta päädyttiin perustamaan työryhmä ja hakemaan tiloille jatkoaikaa eräänlaisen kaupungin olohuoneen perustamiseksi.