Irmeli Elomaa tulee haastatteluun suoraan Yhteislyseon järjestämästä vaalipaneelista ja huokaisee.
”Olisi saanut olla joku nuorempi meiltä siellä, mutta halusivat paikkakuntalaisen”, vihreiden 73-vuotias kansanedustajaehdokas sanoo.
Elomaan mielestä ei ole ihme, että hänen ikäisensä ei kahminut nuorisovaalissa isointa pottia. Eläkeläisehdokas sai kuuden prosentin kannatuksen, kun nippa nappa äänestysikäisiltä ja myös etänä paneelia seuranneilta nuoremmilta koululaisilta kysyttiin, kuka panelisteista edistäisi parhaiten nuorten asioita.
”Olen tällainen kummajainen omienikin joukossa, poikkeava yksilö: vanha vihreä”, Elomaa hymyilee ja luettelee faktoja perään.
”Meillähän on tosi nuori joukkue: on kolme alle 30-vuotiasta ja kolme 30-vuotiasta. Ehdokkaiden keski-ikäkään ei ole kuin 41.”
Osansa nuorisopaneelin näkemyksiin saattaa toki olla myös puolueen edustamalla politiikalla. Vihreiden kannatus jää Satakunnassa kauaksi siitä, millaisia prosentteja kasvukeskuksista irtoaa.
VIHREÄT ei ole Satakunnassa merkittävä poliittinen voima, ainakaan toistaiseksi. Elomaan mielestä näin ei tarvitse olla.
”Se ongelma täällä on, että kun nuoret liittyvät vihreisiin, he muuttavat maakunnasta pois, kun lähtevät opiskelemaan. Niin on ollut aina”, Elomaa sanoo.
Väitettä on helppo uskoa. Satakunnassa ikärakenne ei ole maan nuorimmasta päästä.
Puolue sai Satakunnassa kevään 2019 eduskuntavaaleissa kuuden prosentin kannatuksen. Koko maassa vihreitä äänesti 11,5 prosenttia äänestäneistä.
Pohjois-Satakunnassa kannatus vaihteli Karvian (1,3 %) ja Jämijärven (1,6 %) hajaäänistä Siikaisten 3,1 prosenttiin. Koko maassa on vain kourallinen kuntia, joissa vihreät arvot vetoavat yhtä pieneen äänestäjäkuntaan kuin Kankaanpäässä ja sen ympäristökunnissa.
”Sen takia olen itsekin ehdolla, että meiltä on joku Pohjois-Satakunnasta”, Elomaa perustelee.
Vaalipiirin vähäinen vihreys on silti vain osatotuus. Merkille pantavaa on suunta. Vuonna 2015 ääniosuus oli vaivaiset 2,7 prosenttia, neljä vuotta myöhemmin jo yli tuplaten isompi.
Kuinka isoon osuuteen puolue tähtää nyt?
”Sehän riippuu äänestäjistä. Totta kai meilläkin on mahdollisuus, jos kaikki vihreiden kannattajat äänestävät meitä. Jäimme viimeksi 2 000 tai 3 000 ääntä siitä, että olisimme saaneet kansanedustajan paikan.”
Lääkärinä työuransa tehnyt Elomaa on ollut jo vuosia eläkkeellä.
Millaisen pohjan neljä vuosikymmentä lääkärintyötä ja 100 000 potilaskohtaamista antavat eduskuntavaalikampanjaan?
”Olen aina ollut sellainen oikeustaistelija ja heikompien oikeuksien puolustaja. Olen ohjannut ihmisiä vastaanotolta velkaneuvontaan ja auttanut sosiaalitukiasioissa. Yksityislääkärinä sai itse määrätä ajankäytöstään, eikä työ ollut sellaista liukuhihnaa”, empaattiseksi tunnustautuva Elomaa pohjustaa.
”Nykylääkärit eivät ehdi ja pääse samanlaisiin määriin potilaskohtaamisia, kun tietotekniikka vie ajan. Ennen lääkärille riitti, kun teki muistiinpanot itselleen, nyt niitä täytyy tehdä juristeille ja tilastoja varten.”
Kun puhe kääntyy siihen, millaista työskentely on Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, Elomaan pulssi pysyy korkealla.
””En tiedä, onko Varhilalla ollut huonoja kokemuksia lääkäreistä.”
Miksi sote-uudistuksen joka ikisessä asiassa on ollut ongelmia?
”Valmistelu on ollut täysin virkamiesvetoista, aluevaltuusto on sysätty täysin sivuun. Ei meitä ole otettu mukaan.
Miten olet vastannut ihmisille, kun he kummastelevat hyväpalkkaisten johtajien runsasta määrää?
”No, on todellakin ihmeellistä, että lääkäreitä ei hyväksytty johtajiksi, ainoastaan sairaalapalveluiden johtoon. Se on ollut pettymys. On kummallinen ajatusmalli, että lääkäri olisi vain ammattitutkinto. En tiedä, onko (Kirsi) Varhilalla ollut huonoja kokemuksia lääkäreistä, Elomaa täräyttää.
Arkistokuva Lääkäriasema Irmeli Elomaa Oy:n vastaanottotiskilta 2000-luvun alusta. Nykyisin samoissa tiloissa Kuninkaanlähteenkadulla toimii Pihlajalinna.
Elomaa vaikuttaa ikivireältä, mutta ikivihreä hän ei ole. Tai ei ollut vielä takavuosikymmeninä.
Kun kankaanpääläisten hyvin tuntema Elomaa toi 2000-luvun alussa julki halunsa lähteä politiikkaan, kyselijöitä oli laidasta laitaan.
”Silloin soittivat Kake ja Anssi, Alapaattikosken Ritva ja kukas se mahtoi demareista olla, ehkä Juholan Ritva”, Elomaa muistelee.
Ainakin varttuneempi väki tunnistaa Kaken Juhantaloksi ja Anssin Joutsenlahdeksi ilman sukunimiäkin. Moni muistaa myös sen, että vihreät ja perussuomalaiset tekivät yhteistyötä.
”Meidän yhteistyömme alkoi jo seurakuntapolitiikassa, kun taistelimme naispappeuden puolesta. Siellä nimenomaan perussuomalaiset papit ovat niitä liberaalipappeja. Persujen kautta sain ensimmäisen lautakunnan puheenjohtajuutenkikin kun silloin ensimmäisen jytkyn aikaan heillä oli omasta takaa kymmenen miestä ja yksi nainen”, Elomaa kertoo.
Elomaan mukaan arkisessa työssä ei ollut silloin mitään ongelmia, eivätkä puolueiden erot ole nykyäänkään paikallisesti niin dramaattisen isoja kuin kärjistyneen valtakunnanpolitiikan perusteella voisi tulkita.
”Mutta Maire Karjalainen minut silloin houkutteli vihreisiin”, kertoo Elomaa, joka oli joskus nuorena ottanut liberaalipuolueen jäsenkirjan, koska äitikin oli puolueen jäsen. Tämä vaihe ei kestänyt ikuisuuksia
”Suurin poliittinen saavutukseni on liberaalisen puolueen paikallisosaston lopettaminen Kankaanpäässä”, Elomaa vitsaili viime kuussa vihreiden Verdelehden haastattelussa.
Ilmastonmuutos on aihe, johon Elomaa suhtautuu painokkaasti.
”Keinot ovat erilaisia, mutta on itsepetosta, että vähätellään keinoja. Ilmastonmuutoksen nopeutuminen on ihmisen aiheuttamaa”, hän muistuttaa.
Elomaa kertoo aina ennen olleensa ydinvoiman vastustaja.
”Ei minusta ydinvoiman kannattajaa ole vieläkään tullut, mutta minusta on tullut sen suhteen neutraali. Olen joutunut toteamaan, että se on pienempi paha kuin fossiiliset polttoaineet. Ydinvoima on ilmastonmuutoksen torjumisessa tärkeää.”
””Minusta on tullut ydinvoiman suhteen neutraali.”
Elomaa ei perusta ilmastonäkemyksiään mutuiluun, vaan sanoo luottavansa asiantuntijoihin.
”Sekin pitää muistaa, että olemme saaneet happosateet ja otsonikadon loppumaan ja nyt yritysmaailmakin on herännyt. Oikeastaan vain taantumukselliset, vai pitäisikö sanoa konservatiiviset, poliitikot vastustavat ilmastonmuutoksen torjumista.”
Kun puhe kääntyy EU:n mittaviin ennallistamistavoitteisiin tai turpeeseen, Elomaa sanoo ymmärtävänsä ihmisten huolen omasta elinkeinostaan.
”Mutta eihän mitään muuta alaa ole tuettu yhtä paljon kuin turvetuotantoa, ei ainakaan kenkä- tai makkarateollisuutta, joilla niilläkin on täällä vahva asema”, Elomaa tokaisee.
Elomaa ei silitä vihreitäkään vain myötäkarvaan.
”Kyllähän joka puolueessa on myös fanaatikkoja, jotka eivät ehkä osaa katsoa kokonaisuutta”, Elomaa sanoo ja lisää perään, että koko puolueen ja fanaattisuuden välille ei voi piirtää yhtäläisyysmerkkejä.
”Aina on niitä kiihkomielisiä, jotka haluavat ajaa vain omaa agendaansa. Minä olen tällainen kuuntelija, joka ei halua katsoa asioita vain yhdestä vinkkelistä.”
Kuka?
Irmeli Elomaa
”Nyt kun mielenterveyspalvelut ovat pinnalla, niin luonto ja liikunta ovat kaksi asiaa, jotka voisivat toimia ahdistuksen ja stressin vähentäjinä yhtä hyvin tai paremmin kuin terapia – ei tietenkään vakavissa mielenterveyden häiriöissä”, Irmeli Elomaa sanoo.
Lääkäri ja Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen.
Vihreiden kansanedustajaehdokas
Luonnon, nuorten ja ikäihmisten puolestapuhuja
Kaksi tytärtä ja neljä lastenlasta
Harrastus: Zonta-naisten jäsen, tekee sukututkimusta itsekseen, mutta politiikka vie isoimman osan ajasta. On aktiivinen myös somessa.
Slogan: ikivihreä ilmastolääkäri.
