Keskustan kansanedustajaehdokas Mikko Uusitalo ja Kolmatta luokkaa käyvä

Mikko Uusitalo yrittää toista kertaa – ”Sellainen vanha keskustalaisuus on arvossa, että asiat otetaan hoitaakseen ja ne laitetaan järjestykseen.”

Kankaanpääläisen varakansanedustajan mielestä keskusta on sellainen kansanliike, että sitä pitää muuttaa sisältäpäin. Silloin sanojalla on aina enemmän painoarvoa


15.3. 16:39

”On ollut ihan mahdoton päivä tänään. Täytyy laittaa puhelin äänettömälle”, Mikko Uusitalo sanoo ja laittaa kännykkänsä pirtinpöydän toiseen päähän.

Kiirettä on riittänyt siitä lähtien, kun Uusitalo tammikuussa ilmoitti lähtevänsä toista kertaa ehdolle eduskuntaan. Tai jos totta puhutaan, Uusitalon arki ei ollut mitään löhöilyä ja laiskottelua sitä ennenkään.

Nelilapsisen perheen isä elää Piia-vaimonsa kanssa niin kiireisiä ruuhkavuosia kuin parhaassa aktiivi-iässä oleva ihminen ikinä voi. Jo neljä vuotta sitten ehdolla ollut 43-vuotias kankaanpääläinen maatalousyrittäjä on monessa mukana.

Viljelijäpariskunta ei ole tyytynyt voivottelemaan maatalouden vaikeuksia, vaan kotitilaa on kehitetty määrätietoisesti. Lähteelän tila ei ole mikään henkitoreissaan kärvistelevä tuulentupa, vaan moderni mallitila.

Sortimentti on perinteisellä lailla monipuolinen: Uusitalot tuottavat maitoa, naudanlihaa, kasvattavat viljaa ja harjoittavat myös metsätaloutta.

Juuri täältä Kankaanpään Vihteljärven maisemista kumpuaa jussipaitaan pukeutuneen Uusitalon poliittisen ajattelumallin ydin. Viininpunaista ja luonnonharmaata yhdistelevä vaaliunivormu ei ole valikoitunut kampanjavaatteeksi sattumalta.

Perinteet ovat kunniassa niin arjessa kuin puheissa.

”Kun puhutaan valtiontaloudesta ja Suomen vahvuuksista, täytyy uskaltaa sanoa ja ajaa asioita niin, että pystymme hyödyntämään omia luonnonvarojamme kestävästi. Ennen kaikkea turve on tässä keskeinen. Se on eläinten kuivikkeena korvaamaton ja se on kasvualustana korvaamaton.”

”Turpeella on keskeinen rooli myös energiantuotannossa. On näet suuri vaara, että joudumme käyttämään energiaksi sellaista puuta, joka pitäisi ohjata metsäteollisuuteen”, Uusitalo painottaa.

Maltillisesti jutusteleva Uusitalo ei ole mikään äärikeskustalainen, jos sellaisia on olemassakaan, mutta vielä vähemmän hän on niin sanottu city-keskustalainen.

Arvostelua osakseen saanut puheenjohtaja Annika Saarikko on kotoisin noin tunnin ajomatkan päästä Oripäästä.

Voiko sanoa, että matka sinne on maantieteellisesti lyhyempi kuin henkisesti?

”Nyt tuli niin hyvä kysymys, että pitää miettiä, miten sanani asettelen”, Uusitalo nauraa ja on sen jälkeen hiljaa miltei puoli minuuttia.

Uusitalo sanoo edustavansa hallitusvastuussa ryvettyneessä puolueessaan niin sanottua kentän ääntä.

Moni keskustalaisesti ajatteleva – ja myös muihin aatesuuntiin kallistuva – jakaa näkemyksen, että tämä vaalikausi on ollut liian vaikea maaseudulle. Keskustan elinkelpoisuudelle tämä on kynnyskysymys.

”Terve kritiikki kehittää ja sitä pitää olla. Keskusta on sellainen kansanliike, että sitä pitää muuttaa sisältäpäin. Silloin sanojalla on aina enemmän painoarvoa”, Uusitalo perustelee.

”Puoluejohdon on kuultava kentän ääntä paremmin kuin tällä vaalikaudella on kuunneltu. Itse edustan hyvin perinteistä keskustalaisuutta, ja sitä meidän on sinne vietävä.”

”Keskusta on sellainen kansanliike, että sitä pitää muuttaa sisältäpäin.”

Oman vaalipiirin ja puolueen ykkösharava lienee Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli, jonka luokittelu city- tai maaseutukepulaiseksi vaihtelee puolueessakin luokittelijan mukaan.

Kallin kanssa Uusitalo sanoo olleensa eri linjoilla etenkin translaista.

”En olisi sitä sellaisenaan hyväksynyt, vaikka siinä laissa oli asioita, jotka piti säätää järjestykseen.

Uusitalon mukaan kenttä on nyt toden teolla herännyt.

”Nyt on jopa paljon viime vaaleja enemmän sellaista ajatusta, että sellainen ”vanha keskustalaisuus” on arvossa, se että asiat otetaan hoitaakseen ja ne laitetaan järjestykseen.”

”Jotenkin uskon, että Satakunnan vaalipiiri ei seuraa valtakunnallista kannatusta”, Mikko Uusitalo epäilee. Hänen mukaansa maaseutumaiselle keskusta-aatteelle löytyy yhä isosti kannatusta.

Yksi ehdokkaan ydinajatuksista on se, että siirtymässä ei voi noin vain loikata kymmentä vuotta eteenpäin maailmaan, jota ei vielä ole olemassa.

”On väistämätöntä, että tekniikka kehittyy. Meillä on täällä esimerkkejä siitä, että teknologiaa on jo kehitetty ja niin pitääkin tehdä: on Knaufin hukkalämmön talteenottojärjestelmä, Vatajankosken hiekka-akku ja myös muuta.

Uusitalon mukaan ei saa syntyä tilannetta, jossa ollaan sormi suussa ilman toimiva vaihtoehtoja

”Tämä kaikki vaatii aikaa, ja asiat on tehtävä oikeassa järjestyksessä. Markkinat kyllä hoitavat siinä vaiheessa, kun niistä tulee kustannustehokkaita.”

”Meillä on täällä Satakunnassa eli Raumalla maailman modernein saha. Meidän pitää pystyä turvaamaan se, että metsäteollisuudelle riittää raaka-ainetta.”

Uusitalo kokee uhkakuvien olevan hurjia.

”Ei sitä sillä tehdä, että kaikki metsät suojellaan”, hän täräyttää.

Pihattonavetassa pakkasilmaa hengittävät sonnit ja Lähteelän hyvin hoidetun maalaistalon ikkunasta näkyvät pellot muistuttavat vuoden kaikkina päivinä siitä, mistä maaseudulla on yhä kyse.

Satakunta on ruokamaakunta.

”Meidän täytyy pystyä pitämään huolta elintarviketuotannosta. Alkutuotannon lisäksi elintarviketeollisuudessa on äärettömän paljon työpaikkoja, vaikka sen merkitystä ei aina muisteta.”

Keväällä 2019 paikka Arkadianmäellä jäi todella täpärälle.

Tosissaan liikkeellä ollut Uusitalo sai 3 448 ääntä. Potti oli lähes 1 300 ääntä isompi kuin läpi menneellä toisella kankaanpääläisellä, SDP:n Heidi Viljasella, mutta koska valinta tehdään vertauslukujen perusteella, Satakunnan viimeinen eli kahdeksas paikka meni demareille.

”Kaikkien puolueiden asetelmassa on epävarmuutta, ja erot voivat olla häviävän pieniä.”

Vaalipiirissä on monta kysymysmerkkiä: mitä luopumiset vaikuttavat, mitkä puolueista onnistuvat pitämään paikkansa ja ketkä kasvattamaan kansanedustajiensa määrää?

Viime vaaleissa SDP oli vaalipiirin ykkönen. Pohjois-Satakunnassa keskusta ja perussuomalaiset käyvät kovaa kamppailua suurimman asemastaa. Siinä kisassa keskusta jäi viime vaaleissa selvästi kakkoseksi.

Esimerkiksi Kankaaanpäässä ps-kannatus oli 38,8 prosenttia (+2,6), keskustan romahdus 22,7:ään oli iso, sillä ääniosuus putosi peräti 12,5 prosenttiyksikköä.

Uusitalo ajattelee hetken ääneen ja kertoo hymyillen soitosta, jossa vaalikonetta käyttänyt äänestäjä oli pirauttanut ja antanut arvionsa.

”Sä olet, Mikko, perussuomalaisiakin perussuomalaisempi.”

”Mitäkö ajattelin? Siellä löytyy paljon hyviäkin ajatuksia, mutta koen että keskustalaiset ovat vastuunkantajia”, Uusitalo sanoo ja napauttaa pirttipöytää.

Entäpä muut asiakysymykset?

”Kun vaalikoneessa oli kysymys Satakunnan vaalipiirin yhdistämisestä Pirkanmaahan tai Varsinais-Suomeen, niin vastasin olevani täysin eri mieltä.

”Miksi? Koska Satakunnalla on mahdollisuus kasvaa paljon nykyistä isommaksi. Olemme vientimaakunta, on satamat, kaksi varuskuntaa ja on voimakas elintarviketeollisuus, että sitä ei aina edes tajuta. Satakunta on kokoaan suurempi maakunta”, Uusitalo sanoo.

Uusitalo pohtii, mahtaako uskaltaa sanoa ääneen, että muutos on jo alkanut.

”Voi olla liian jyrkkää painaa paperille, mutta yksi merkittävä asia on jo saatu tehtyä, kun Poriin valittiin uusi kaupunginjohtaja. Kun olen Lauri Innan kanssa keskustellut, niin hänestä on saanut hyvin positiivisen ja eteenpäin katsovan kuvan”, Uusitalo sanoo.

Vaikka Uusitalo laittoi haastattelun alkajaisiksi puhelimensa syrjään, puhelin sähköttää vähän väliä.

Yhteen soittoon on vastattava. Kampanjapäällikkö Nina Väkeväinen kysyy viime hetken varmistusta, sillä vaalilehti on juuri lähdössä painoon.

Kysymys hoituu nopeasti, mutta vaalilehden tekeminen kertoo suhtautumisesta. Painokone ei laulaisi, ellei jussipaitainen päättäjä tähtäisi eduskuntaan tosissaan.

”Meillä on täällä Satakunnassa eli Raumalla maailman modernein saha. Meidän pitää pystyä turvaamaan se, että metsäteollisuudelle riittää raaka-ainetta”, Keskustan Mikko Uusitalo korostaa.

Kuka?

Mikko Uusitalo

  • Maatalousyrittäjä, agrologi amk

  • Keskustan kansanedustajaehdokas

  • Perheeseen kuuluu vaimo Piia ja neljä kouluikäistä lasta

  • Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Satakunnan maakuntavaltuuston hallituksen jäsen, Osuuskunta Satamaidon hallintoneuvoston puheenjohtaja ja MTK:n valtuuskunnan jäsen

  • Reservin vänrikki

  • Harrastukset: viisinkertainen traktorikynnön Suomen mestari nuorisoluokaassa, lepuuttaa päätään metsätöissä.

  • Slogan: Jämptimies.

Lue lisää: Mikko Uusitalo mietti ehdokkuutta tosissaan ja päätti lähteä – ”Kyllä keskusta on asioita tehnyt, mutta ei riittävästi”

Lue lisää: Tupailta oli muutakin kuin hymistelyä – ”Keskusta on aivan nuutunut”

Lue lisää: Katso kuvat! Vaalitori keräsi Kankaanpäässä maakunnan korkeimman ehdokastiheyden, ainakin hetkellisesti – Tästä jutusta pääset lukemaan myös Kankaanpään Seudun muita vaalijuttuja

Lue lisää: Vaalipaneelissa pureudutaan naisten asemaan – Zonta-naiset avaavat pelin

Lue lisää: Näin P-Satakunnan ehdokkaat ajattelevat - Vaalikoneen vastausten vertaaminen paljastaa isoja eroja ehdokkaiden näkemyksissä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos