Kuusi kankaanpääläistä kansanedustajaehdokasta ovat pääosin yksimielistä porukkaa, mutta kun tarkemmin aletaan tivata, erojakin löytyy.
Tämä kävi selväksi Nostetaan rimaa -vaalipaneelissa juhtatalo Artellissa Kankaaanpäässä torstaina. Vaalitentin järjestivät Satakunnan Yrittäjät yhdessä Kankaanpään ja Honkajoen Yrittäjien sekä Kankanpään Seudun kanssa.
”Yrittäjyys on kasvun ja investointien ydin. Meidän on uskallettava tehdä kasvua tukevia ratkaisuja ja samalla uskallettava tehdä leikkauksia julkiselle sektorille, Satakunnan Yrittäjien eläkkeelle jäämässä oleva toimitusjohtaja Markku Kivinen totesi ja korosti myös luvitus- ja kaavaprosessien sujuvuuden merkitystä.
Tentattavina olivat kaikki kuusi kankaanpääläistä kansanedustajaehdokasta, joilla kaikilla on tiivis ja läheinen suhde yrittäjyyteen joka suoraan omakohtaisesti tai läheisten perhesuhteiden ansiosta.
Kenties juuri taustansa takana räikeät irtiotot ja erimielisyydet eivät maustaneet paneelia. Tukkanuottasia tai käsirysyä ei todellakaan tarvinnut pelätä.
Mukana olivat Irmeli Elomaa (vihr.), Janne Koivisto (vas.), Mikko Korpela (kok.), Jari Koskela (ps.), Mikko Uusitalo (kesk.) ja Heidi Viljanen (sd.).
Lue lisää: Katso tallenne: Yrittäjien vaalipaneeli kokoaa kankaanpääläiset ehdokkaan samaan tenttiin
Monikymmenpäinen yleisö seurasi paikan päällä keskustelua, joka oli sopuisampi kuin vaikkapa MTV3:n puoluejohtajatentti edellisenä iltana.
Kukaan ei puhunut tai huutanut toisten päälle, mikä teki keskustelusta miellyttävää seurattavaa. Yksikään kuudesta ehdokkaasta ei kokenut tarpeelliseksi ”tehdä hjalliksia” eli poistua tilaisuudesta kesken kaiken niin kuin tv-studiossa kävi, vaikka paneelin juontaja Olli Mustaniemi nosti tv-tentin äkkilähdön esiin tervetuliaissanoissaan.
Mikko Korpela, Jari Koskela (mikrofoni kädessä), Mikko Uusitalo ja Heidi Viljanen antoivat toisilleen puherauhan.
Paneelia maustettiin joillakin kysymyksillä, joihin ehdokkaiden piti ottaa kantaa ”kyllä”- tai ”ei” -kylteillä.
”Oho!”, kuului yleisöstä, kun Irmeli Elomaa nosti EI-kyltin eteensä, kun kysyttiin tarvitaanko kotimaista turvetuotantoa. Muut viisi ehdokasta nostivat kyllä-vastauksensa vähän Elomaata korkeammalle.
Myös toisessa äänestyksessä tuloksena oli 5–1-tulos. Kun kysymyksenä oli, pitääkö Satakuntaan saada Nato-varuskunta, viisi panelistia vastasi kyllä, vasemmistoliiton Koivisto jäi ei-kantansa kanssa yksin.
Vasemmistoliiton Janne Koiviston kanta Satakuntaan haikaillusta Nato-varuskunnasta poikkesi viiden muun ehdokkaan näkemyksestä.
Esittelykierroksen jälkeinen paneelin starttikysymys ei ollut mikään pehmeä lasku yrittäjyyteen.
Ehdokkaiden piti kertoa kaksi konkreettista tekijää, jotka edistävät yritysten kasvua Pohjois-Satakunnassa.
”Tie- ja raideliikenne on sellainen, joka tarvitsee panostusta. Niitä ei pysty parantamaan sillä, että satsataan digitalisointiin”, ensimmäisenä ääneen päässyt Koivisto sanoi.
Liikenne oli muutenkin merkittävässä roolissa. Ehdokkaille ei ollut epäselvää, millainen pussinperä Pohjois-Satakunta on, jos mielii kulkea julkisilla liikennevälineillä. Uusitalo oli sitä mieltä, että maakuntien välinen yhteistyö on jäänyt isoissa liikennehankkeissa liian vähiin.
Lue lisää: Lue tästä Kankaanpään Seudun ehdokashaastattelut – Katso myös suora paneelikeskustelu torstaina
Vaikka varsinaiset toisten haastamiset olivat vähissä, ja varsinainen riitely nollissa, juuri tähän väitteeseen Viljanen tarttui. Hän muistutti, että Hämeenkyrön ohitustie eli kolmostien remontti nimenomaan oli maakuntien välistä yhteistyötä.
Demari-kansanedustajakaan ei tohtinut kutsua yhteyksiä hyviksi.
”Jos toukokuussa lähtee Karviaan, voi olla, että vasta elokuussa pääsee takaisin, kun koulukyydit jatkuvat”, Viljanen puoliksi vitsaili.
””Jos toukokuussa lähtee Karviaan, voi olla, että vasta elokuussa pääsee takas.”
Työvoimapula ja suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon oli yksi paneelin kärkiteemoista. Koska vastausvuorot kiersivät istumajärjestyksen mukaan, tässä asiassa Koskela sai mikrofonin ensimmäisenä käteensä:
”Suomessa on 300 000 työtöntä. Sieltä löytyy varmasti tekijöitä meillekin, kun oikein koordinoidaaan, perussuomalaisten istuva kansanedustaja totesi.
Vieressä istunut Uusitalo muistutti, että 400 ukrainalaisesta sata on jo työllistynyt ja 60 on erilaisilla kursseilla valmistautumassa työelämään.
”Työvoiman tarve on valtava, mutta olemme myös onnistuneet”, Uusitalo huomautti ja sai Viljasen nyökkäämään vieressä.
Viiljanen ja Elomaa korostivat kielitaidon tärkeyttä keinona onnistuneeseen kotouttamiseen.
”Kielitaito on se A ja O. Tunnemme helposti sympatiaa ukrainalaisia kohtaan, mutta meidän täytyisi päästä ennakkoluuloista myös muiden ulkomaalaisten kohdalla, Elomaa korosti.
Koivisto piti ”Ihan selvänä”, että ulkomaalaista työvoimaaa tarvitaan, mutta hänen mukaansa vaarana on se, että työvoimaa käytetään hyväksi, jos kielimuuri on korkea ja työlainsäädännön tuntemus huono.
Kokoomuksen Korpela totesi yrittäjän äänellä, että moni työllistää mielellään kotikylän kotimaisia kavereita, mutta tämä asenne ei saa jarruttaa katsomasta kauemmas, jos tarvetta ilmenee.
”Yrittäjät itse tietävät, millaisia työntekijöitä tarvitsevat”, Korpela korosti.
Mitä mieltä ehdokkaat olivat muista asiakysymyksistä? Vaalipaneelin tallenteen voi katsoa kokonaisuudessaan tästä linkistä.
Tilaisuuden juontaja Olli Mustaniemi (oikealla) ja salin toisessa reunassa kello käyttänyt Kankaanpään Yrittäjien puheenjohtaja Sanna Kiviharju pitivät tilaisuuden aikataulun hyvin hallinnassa.
Satakunnan yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen on jäämässä eläkkeelle. Seuraavia eduskuntavaaliväittelyjä vetää hänen sijastaan jo joku muu.
Vaalipaneelissa oli paikalla myös muita kansanedustajaehdokkaita, kuten Markku Kivisen vieressä istuva kokoomuksen porilaisehdokas Mari Kaunistola.
Keskustan Mikko Uusitalo ja SDP:n Heidi Viljanen kuuntelivat toisten puheenvuoroja keskittyneinä.
Vihreiden lääkäriehdokas Irmeli Elomaa ehti toimia yrittäjänä kolmisenkymmentä vuotta ennen yrityksensä eli lääkärikeskuksensa myymistä.
