Huhtikuu on perinteisesti aikaa, jolloin maastopalovaara kasvaa Satakunnassa ja koko Suomessa. Ilmatieteen laitoksen voimassa olevat varoitukset näyttävät ruohikkopalojen riskin olevan Satakunnassa ”mahdollisesti vaarallinen”.
Turvalliset vihreät pallurat ovat siis vaihtuneet varoituskartoilla keltaisiksi. Ilman sateita riski paloihin kasvaa entisestään lähiviikkoina.
Tämä tarkoittaa Satakunnassa sitä, että avotulen tekeminen on nyt yleisesti kielletty. Riski palon leviämiseen kasvaa koko ajan, mitä kuivempaa ulkona on.
”Ruohikkopalojen riski nousee yleensä juuri huhtikuussa ja kesän lähestyessä. Sellainen voi myös lähteä leviämään nopeasti pihapiiristä muuhun omaisuuteen. Avotulen kanssa ei kannata leikkiä yhtään”, Satakunnan pelastuslaitoksen vastuuyksikön päällikkö Antti Halmela sanoo.
Syyt ruohikkopalojen alkamiseen ovat usein ihmisestä lähtöisin. Niiden taustalla on yleensä huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä.
”Avotulikielto on tietysti se kaikkein tärkein noudatettava. Roskia ei saa pihapiirissä polttaa. Kuivassa maastossa myös esimerkiksi savuke saattaa sytyttää helposti palon, joten tupakkaa ei kannata heittää mihin sattuu. Jälkivartiointi on poikkeuksellisen tärkeää, jos on pienikin epäilys sille, että jossain voisi tulenalku kyteä”, Halmela painottaa.
Tässä vaiheessa vuotta maastopalovaroituksella tarkoitetaan yleisesti ruohikkopalon riskiä. Kesän lähestyessä metsäpalon riski kasvaa koko ajan.
Ilmaston lämpenemisestä puhutaan tällä hetkellä paljon. Halmela ei uskalla sanoa varmaksi, kuinka iso vaikutus sillä on paloriskin nousemiseen tulevaisuudessa.
”Se vaatisi hiukan laajempaa tilastojen tutkimista myös Satakunnan ulkopuolelta. On kuitenkin selvää, että kuivuus kertaa tulipalon riskiä. Jos kuivuus jatkuu pidempään, on riski maastopalolle suurempi.”
Kesän hellekelit ovat palojen sammuttajille kaikkein raskaimmat kelit, ja juuri silloin maastopalot yleensä jylläävät.
”Hellekelit kuormittavat sammuttajia huomattavasti ja aiheuttavat helposti lämpöuupumusta. Varusteiden laatu on ihan olennainen juttu aina, mutta erityisesti helleaikoina.”
Välillä syttyy poikkeuksellisen rajuja maastopaloja, kuten esimerkiksi vuoden 2021 Kalajoen maastopalo, joka sai todennäköisesti alkunsa maahan heitetystä tupakantumpista. Siinä paloi peräti 230 hehtaaria metsää.
Vuoden 1996 jälkeen Satakunnan suurin maastopalo kattoi alueena 55 hehtaaria. Se tapahtui 15. heinäkuuta vuonna 2006 Karviassa. Palo syttyi Vapo Oy:n Alkkian turvetuotantoalueella todennäköisesti työkoneen aiheuttamasta kipinästä.
Maakunnan suurimpien maastopalojen syttymispaikat ovat painottuneet muutenkin isosti Pohjois-Satakuntaan.
Onko siihen joku selvä syy?
”Siellä on yleisesti metsää enemmän kuin eteläisemmässä Satakunnassa. Palo voi myös helposti kyteä huomaamatta hiukan pidempään, ja ilmoitusajat ovat pidemmät. Näillä kaikilla on iso vaikutus palon leviämisen vauhtiin”, Halmela toteaa.
1996–2023
Satakunnan suuria maastopaloja
55 hehtaaria (Alkkia, Karvia 2006)
50 ha (Nanhiansuo, Huittinen 2011)
50 ha (Alkkia, Karvia 2005)
45 ha (Pohjankankaan harjoitusalue, Kankaanpää 2005)
26 ha (Pohjankankaan harjoitusalue, Kankaanpää 2016)
25 ha (Pohjankankaan harjoitusalue, Kankaanpää 2016)
20 ha (Kuninkaanlähteentie, Kankaanpää 2016)
20 ha (Sompaneva, Karvia 2008)
20 ha (valtatie 11, Ulvila 2006)
Suurempikin palo saadaan onneksi nykypäivänä hallintaan varsin hyvin. Syy siihen on yhteistyön kehittyminen.
Pelastuslaitokset ovat valmiudessa auttamaan toisiaan, jos palo leviää uhkaavasti.
Vuonna 2022 Suomen ja Ruotsin välille allekirjoitettu Host Nation Support -ohjelma tarkoittaa, että apua saadaan ja myös annetaan rajan yli, jos maastopalo leviää poikkeuksellisen isoksi.
”Esimerkiksi Kalajoen palon kaltaisissa tilanteissa apua lähetetään varmasti muualtakin Suomesta. Yksikään pelastuslaitos ei jää näissä tapauksissa yksin. Yhteistyö on tärkeä tekijä estämään suuremmat tuhot”, Halmela kertoo.