Uutismedian liitto vetoaa päättäjiin ja opetusministeriöön, jotta journalismin laajemman yhteiskunnallisen roolin käsittely saataisiin osaksi opetussuunnitelmaa.
Tällä viikolla julkaistu “Älä anna maailmankuvasi kaventua” -kampanja levittää tietoisuutta journalismin merkityksestä yhteiskunnan rakenteille ja demokratialle sekä herättelee ihmisiä pohtimaan omaa suhdettaan journalismiin.
Tulevaisuuden mediasukupolvien maailmankuva rakentuu erilaiselle pohjalle kuin aiemmin. Mediaympäristön murros on tuonut saataville lähes rajattomasti erilaisia sisältöjä, mutta samalla tehnyt tiedon suodattamisesta ja tulkitsemisesta yhä haastavampaa.
Tulevaisuudessa informaatiolukutaito nousee lukutaitoa vastaavaksi perustavanlaatuiseksi kansalaistaidoksi.
Lue lisää: Journalismia opiskeleva Ekaterina arvioi ukrainalaisten tietävän keinot saada luotettavaa tietoa
Informaatiota kulutetaan monenlaisista lähteistä, joita journalistiset tiedonvälityksen periaatteet eivät sido.
Journalismi on vaarassa polarisoituvassa maailmassa, jossa sananvapautta ja journalismia pyritään monin paikoin rajoittamaan. Viime vuosina Suomen sijoitus on heikentynyt kansainvälisissä lehdistönvapautta sekä toimittajien turvallisuutta mittaavissa vertailuissa.
“Demokratiaa täytyy rakentaa ja suojella jatkuvasti – myös Suomessa. Vapaa tiedonvälitys ja luotettava journalismi on demokratian elinehto. Journalismin kriittistä yhteiskunnallista roolia ja informaatiolukutaitoa tulisi painottaa siksi jo kouluopetuksessa enemmän,” Uutismedian liiton liittojohtaja Jukka Holmberg toteaa.
Monimuotoinen, luotettava ja riippumaton media turvaa kansalaisten tiedonsaannin, mahdollistaa toimivan demokratian ja vahvistaa suomalaisten resilienssiä disinformaatiota vastaan. Suomi on maailman huippua luottamuksessa uutisiin, medialukutaidossa, korruption vähäisyydessä ja onnellisuudessa. Näillä asioilla on vahva yhteys.
””Journalismin kriittistä yhteiskunnallista roolia ja informaatiolukutaitoa tulisi painottaa jo kouluopetuksessa enemmän.”
Journalismia, sananvapautta ja informaatiolukutaitoa sivutaan jo nykyisellään muun muassa yhteiskuntaopin ja äidinkielen oppimateriaaleissa, mutta Uutismedian liiton mukaan journalismin laajempaa merkitystä demokraattisen ja vapaan yhteiskunnan peruspilarina tulisi nostaa esiin nykyistä vahvemmin.
”Journalismin merkitys demokratian vaalijana konkretisoituu etenkin, kun mietitään paikallislehtien ahdinkoa. Jos paikallismediat kuolevat, kuka vahtii kuntapäättäjiä ja paikallisdemokratian toteutumista? Ei ainakaan Google tai Facebook,” Uutismedian liiton projektipäällikkö, mediakasvatusasiantuntija Susanna Ahonen huomauttaa.
“Yhteiskuntaopin oppikirjassa saatetaan mainita, että journalismi on neljäs valtiomahti ja vallan vahtikoira, mutta journalismin merkityksen syvempi käsittely osana demokraattista yhteiskuntajärjestelmää jää uupumaan. Yhteiskunta tekee päätökset siitä, minkälaiset eväät annamme nuorille tulevaisuuden rakentamiseen. Lopulta nuorille jää vastuu siitä, minkälaisia valintoja – ja minkälaisen tiedon valossa – he tekevät tulevaisuuden eteen,” Ahonen sanoo.