Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Satakunnassa kaadettiin 3 000 hirveä – määrän nousu johtuu kasvaneesta hirvikannasta

Vuodenvaihteessa päättyneellä hirvenmetsästyskaudella riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin 3002 hirveä, joka on noin 500 hirveä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saalismäärän nousun taustalla on kasvanut hirvikanta. Syksyn kokonaissaaliista 49 prosenttia oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista hirvistä lievä enemmistö, 52 prosenttia oli uroksia. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin 95 prosenttia. Hirvikanta on vahvistunut alueella viime vuosina, joten syksyn metsästyksen tavoitteena olikin selvästi aiempaa suurempi saalismäärä, joka myös toteutui. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaadettiin Satakunnan rannikkoseudulla. Luonnonvarakeskus tuottaa lähiaikoina arvion tämän hetkisestä hirvikannan koosta ja rakenteesta, jonka jälkeen riistanhoitoyhdistyksissä aloitetaan tulevan syksyn metsästyksen suunnittelu. Satakunnan toimialue on jaettu neljään hirvitalousalueeseen, ja alueella toimii reilut 200 hirvieläimiä metsästävää seuraa ja seuruetta. Toimialueen noin 15 000:sta metsästyskortin lunastaneesta henkilöstä hirvieläinjahteihin osallistuu arviolta noin 6 000 henkilöä. Koko maassa syksyn 2017 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 56 500 hirveä, mikä on noin 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Monin paikoin metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen. Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää. Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 53 000 pyyntilupaa, mikä oli noin 26 prosenttia edellisvuotta enemmän. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan pienentäminen. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 83 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista noin 55 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia. Päättyneellä kaudella hirvijahdissa otettiin käyttöön uudet metsästysajat. Kahteen erilliseen jaksoon jaettu metsästys otettiin käyttöön koko Lapin alueella. Ensimmäisellä jaksolla pyynti oli mahdollista noin kahden viikon ajan syyskuun alussa ja metsästys jatkui uudelleen lokakuun toisena lauantaina. Muualla maassa hirvijahti alkoi totuttua myöhemmin eli lokakuun toisena lauantaina ja päättyi vuodenvaihteessa. Muutoksilla on haluttu hirvikannan hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti rauhoittaa hirvien kiima-aika metsästykseltä. Varsinaisen metsästysajan lisäksi hirveä sai Lappia lukuun ottamatta metsästää vahtimalla pellolta mahdollisten vahinkojen torjumiseksi jo syyskuun alusta lukien. Koko kauden saaliista vain runsas 1 prosentti kertyi vahtimismetsästyskaudella.