Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Minne menisit suojaan hädän tullen? Väestönsuojat rauhan aikana roinaa täynnä

KANKAANPÄÄ Maailman poliittisen tilanteen heilahdellessa moni tulee välillä miettineeksi, mihin hakeutua suojaan, jos tulee tarvetta. Kankaanpäässä ei ole yleisiä väestönsuojia, mutta eri virastoista, kouluilta ja useista kaupungin keskustan alueen kerrostaloista sellainen löytyy. Sen sijaan tilanne on ongelmallinen pientalo- ja rivitaloalueilla, joille suojia ei ole koskaan rakennettukaan. Aluepalopäällikkö Risto Rajala Satakunnan pelastuslaitokselta toteaa, että omaa suojautumista täytyy miettiä jo etukäteen. –Kaupungissa on paljon eri organisaatioissa ihmisiä, jotka tietävät mihin heidän täytyy mennä hädän tullen, mutta jokaisen olisi tärkeää miettiä valmiiksi, mihin vievät läheisensä tarpeen vaatiessa turvaan. Risto Rajala kertoo, että historiasta tiedetään, että väestö lähtee sodan uhkaa pakoon rauhallisemmille seuduille. –Jos Kankaanpäässä jostain syystä tulisi ihmisille velvoite siirtyä sisätiloihin, niin aika moni hyppäisi varmaan autoonsa ja lähtisi pois paikkakunnalta. Suomessa rakennettiin ensimmäiset väestönsuojat ennen talvisotaa ja niiden rakentaminen jatkui läpi sotien. Yleisiä suojia Suomeen on rakennettu muutama, pääosin suuriin kaupunkeihin. Muita yleisiä suojia löytyy lentokentiltä, linja-autoasemilta, rautatieasemilta ja satamista. Vuosikymmenen vaihteessa Suomessa oli yhteensä noin 3,6 miljoonaa suojapaikkaa. Risto Rajalan mukaan Kankaanpäässä löytyy väestönsuojia esimerkiksi kerrostaloista, joissa ne rauhan aikana palvelevat esimerkiksi pyörävarastona tai askartelutiloina. –Ennen muinoin väestönsuojat piti saada tyhjennettyä 24 tunnissa, mutta nykyisen lain mukaan suoja pitää voida ottaa käyttöön 72 tunnin sisällä viranomaisten käskystä. Tämä kuvaa mielestäni hyvin nykyisen yhteiskunnan muutoksia. Välillä kansainvälinen tilanne on helpompi, vaikka politiikasta ei voi koskaan tietää mihin suuntaan se on menossa. Pienissä kunnissa väestönsuojia tai välttämättä kovin paljon löydy. Rajalan mukaan väestönsuojien tarpeellisuudesta keskustellaan aika ajoin myös uudisrakennusten kohdalla. Usein ihmiset pyrkivät tekemään kaikkensa, että väestönsuojia ei tarvitsisi tehdä, koska niiden rakentaminen tulee kalliiksi. Risto Rajala huomauttaa, että ihmiset eivät ole kovin huolissaan turvallisuustilanteesta, sillä hänelle tulee vuosittain 0–3 yhteydenottoa, joissa kysytään väestönsuojeluun liittyvistä asioista. –Yleensä suojautuminen nousee esille pelastussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Soittaja saattaa kysyä, missä on lähin väestönsuoja. Risto Rajala myös muistuttaa, että jokaisella kannattaisi olla ns. kotivara, jonka turvin jokainen pärjäisi muutamasta päivästä viikkoon. Kotivaraa tarvitaan, jos vaikka myrsky sotkee arjen rutiinit tai tulee laaja sähkökatkos. Linnankadun kerrostalo Kankaanpäässä on rakennettu 1980-luvulla ja talosta löytyy väestönsuoja. Taloyhtiön hallituksen edustaja Mikko Löytökorpi avaa väestönsuojan jykevän oven, napsauttaa valot päälle. Silmien eteen avautuu rivi kerrostalon asukkaiden häkkikomeroita, joihin on varastoitu sellaista tavaraa, jota ei ihan joka hetki tarvitse. Väestönsuojaksi rakennettua tilaa ei ole koskaan tarvittu sen alkuperäisessä tarkoituksessa, vaan se on toiminut alusta lähtien varastona. Toisissa kerrostaloissa väestönsuoja palvelee kerho- tai askartelutilana. Linnakadun kerrostaloissa on myös pelastautumissuunnitelma, joka on asukkaiden käden ulottuvilla talon portaikon tuloaulassa. Siitä löytyy myös kerrostalon turvallisuusvastaavat. Väestönsuojien rakentamisen taustalla on huoli radioaktiivisesta laskeumasta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Ensimmäiset väestönsuojat Suomessa rakennettiin talvisodan kynnyksellä. Väestönsuojien laajamittainen rakentaminen Suomessa alkoi 1950-luvulla. Vuoden 1991 alusta suojien rakentaminen ulotettiin koko maahan. Väestönsuojelun tunnuksena käytetään sinistä tasasivuista kolmiota oranssilla pohjalla. Väestönsuojelun tunnus rinnastetaan merkkinä punaisen ristin tunnukseen. Lain mukaan suoja pitää voida ottaa käyttöön 72 tunnin sisällä viranomaisten käskystä. "Kankaanpäässä on viranomaisten näkökulmasta ollut 1970-luvulta lähtien selkeät linjat väestönsuojien rakentamiselle. Risto Rajala